Uutta tietokonetta ostamassa Huomioi nm seikat

Sama tietokone palvelee ihmisiä keskimäärin 4-5 vuotta. Yleensä tämä on se aika, jonka kuluttua koneen rauta ja softa ovat yksinkertaisesti liian vanhaa jaksamaan nykymenossa mukana. Tehokäyttäjien ja etenkin kannettavien tietokoneiden omistajien kohdalla vaihtonopeus on tiuhempaa. Tässä tapauksessa puhutaan yleensä 2-3 vuodesta. Oma lukunsa on osaavammat käyttäjät jotka päivittävät tietokoneensa kokoonpanoa aika-ajoin, jolloin harvemmin tarvitsee koko laitetta mennä vaihtamaan.

Mihin tahansa kategoriaan sitten näistä kuulutkaan, joskus se uuden tietokoneen hankinta jokatapauksessa häämöttää horisontissa. Kaikille tämä ei kuitenkaan ole helppo tehtävä. Myymälät pursuavat eri valmistajien malleja eri hintaluokissa, joten valinta voi olla loppukäyttäjälle hyvinkin hankala.

Tietokone valitaan ensisijaisesti täyttämään jokaisen henkilökohtaiset tarpeet. Kun valitsee oikein, saa rahoilleen parhaiten vastinetta eikä maksa turhasta.

Valitse itsellesi sopiva malli ja kokoonpano

Suosittelen että mietit asiaa jo etukäteen ennen kuin lähdet itse kauppaan uutta konetta katsastamaan. Ensimmäinen asia on tietysti käytettävissä oleva budjetti, jonka olet valmis koneeseen laittamaan. Olisi hyvä jos tässä olisi satasen parin joustovara suuntaansa, koska sopivaa harvoin löytää millään tasarahalla. Toinen tärkeä kysymys on haetko pöytätietokonetta vai kannettavaa. Kun nämä kaksi seikkaa ovat tiedossa, voidaan lähetä kartoittamaan valikoimaa.

Apua valintaan voi hakea esimerkiksi näistä kysymyksistä:

• Kenelle tietokone tulee?
• Mihin käyttötarkoitukseen tietokone tulee?
• Mitä tietokoneessa on välttämättä oltava?
• Mistä sen on välttämättä suoriuduttava?
• Mihin osa-alueeseen haluat eniten panostaa?
• Onko tarvetta saada jotain tiettyjä ohjelmia, pelejä tai lisälaitteita toimimaan laitteessa?
• jne.

Kannattaa tietysti käyttää tässäkin asiassa järkeä, eli ihmeisiin ei esimerkiksi muutamalla satasella pystytä. Silloin on turha odottaa esimerkiksi suurta suorituskykyä, SSD-levyä, BD-asemaa tai pelikäyttöä. Etenkin kannettavien kohdalla toivoisi ihmisten käyttövaran olevan nykyistä suurempi.

Jokatapauksessa, tänäpäivänä kenellä tahansa on mahdollisuus hankkia jonkinlainen tietokone kotiinsa. Hinnasta se ei jää kiinni, sillä laitteet on mahdollista hankkia myös osamaksulla.

Peruskäyttäjä pääsee halvalla

Tavallinen tietokoneen käyttäjä pääsee onneksi varsin halvalla. Täysin normaalista päivittäisestä käytöstä suoriutuvan pöytäkoneen tai läppärin saa helposti 400-600 eurolla. Tällaisessa tietokoneessa on usein Intelin Core i3- tai i5 -sarjan suoritin tai AMD:n A6-sarjalainen, joilla pärjää hyvin peruskäytössä. Joissakin halvemmissa malleissa nähdään Intel Celeron- ja AMD E1-sarjan suorittimia, jotka puolestaan eivät olet niin suorituskykyisiä ja joita itse välttäisin.

Suosittelen itse tietokoneeseen vähintään 4GB keskusmuistia, jonka kriteerin 99% markkinoilla olevista malleista täyttävät. Tietysti enempi on aina parempi, joten jos mahdollista kannattaa määrä kasvattaa 6-8GB:iin. Muisti on varsin halpaa ja siksi siitä harvoin ensimmäisenä ollaan karsimassa. Tästä johtuen muistin määrän harvemmin on kokoonpanossa ongelma.

Hyvän peruskoneen saa suhteellisen halvalla. Jos budjetti on rajallinen, itse suosisin ennemmin pöytäkonetta.

Toinen kaikissa tietokoneissa vakiona tuleva ominaisuus on suurehko levykapasiteetti. Jopa kaikkein halvimmissa malleissa on 500GB:n kiintolevy, joko riittää peruskäyttäjälle enemmän kuin hyvin. Jo 500 euron pöytäkoneissa kapasiteetti nousee helposti teraan. Nopeammasta SSD-levystä saa vain haaveilla tässä hintaluokassa. Yleensä puhutaan 700-900 eurosta kun flash-levyt ilmestyvät laitteisiin.

Lähes kaikissa tämän hintaluokan tietokoneissa (etenkin kannettavissa) on integroitu näytönohjain. Sen etuja ovat tietysti edullinen hinta, mutta myös täysi riittävyys videoiden ja nettitelevisioiden katseluun. Se on myös vähävirtaisempi vaihtoehto, ja soveltuu näin ollen hyvin etenin kannettaviin. Mitään raskaampaa sillä ei sitten puolestaan tehdäkään ja pelaamisen saa tyystin integroidulla grafiikkapiirillä unohtaa – ellei siis miinaharavaa lasketa. Kun mennään budjettimme ylärajoille tai hieman yli, nähdään jo AMD:n ja NVIDIA:n erillistä piiriä. Ja tällä sitten jo voi pelatakin – ainakin kevyesti.

Kaikki tietokoneet (niin pöytäkoneet kuin kannettavatki) pitävät sisällään tarpeeksi liitäntöjä, jotta ne voidaan kytkeä kodin eri laitteisiin. Tämä käsittää niin USB:t, kortinlukijat kuin DVD-asematkin. Ainoa monille tärkeä HDMI saattaa vielä kaikkein halvimmista malleista uupua, joten sen olemassa olo kannattaa varmistaa jos konetta haluaa esimerkiksi TV:seen liitellä.

Vielä lyhykäisyydessään mitä itse päivittäisellä peruskäytöllä tarkoitan

• Nettikäyttö (surffaus, sähköposti, Facebook, Nettipankki, Spotify, Youtube, Areena, Katsomo, Netflix, Java-pelit jne.)
• Kevyt toimisto- ja työkäyttö (dokumenttien kirjoittelu, taulukkolaskenta, PowerPoint, pientä kuvankäsittelyä jne.)
• Kevyt viihdekäyttö (leffat, musiikin kuuntelu, ehkä vanhempien PC-pelien pelaaminen alhaisemmalla laadulla jne.)

Lisätehoista joutuu maksamaan

Kaikille ei kuitenkaan edelliset tehtävät riitä. Joillakin ehkä oma työtehtävä edellyttää parempaa laitteistoa myös kotona tai sitten tietokoneesta haetaan järeämpää viihdekäyttöä ajatellen tai säännölliseen pelaamiseen. Lisätehot eivät tule ilmaiseksi vaan niistä saa usein maksaa jopa kaksinkertaisesti. Tyhjästä et kuitenkaan välimalleissakaan maksa vaan jotain lisää kyllä rahalla aina saa.

Tehokkaammalla tietokoneella tekee enemmän – ja nopeammin

Nyt voidaan puhua sitten sellaisesta 800-1200 euron hintaluokasta. Erona halvempiin malleihin näissä ovat tehokkaammat suorittimet useammilla ytimillä ja kellotaajuuskin on usein jo lähempänä neljää kuin kolmea gigahertziä. Suorittimien arkkitehtuuri on uudempaa, niissä on suuremmat välimuistit ja väylänopeus on myös korkeampi. Tämä takaa lisää suorituskykyä.

Keskusmuistia näissä koneissa on lähes kaikissa vähintään 8GB, joissakin jopa 16GB. Suurempi määrä keskusmuistia mahdollistaa jouhevamman toiminnan, useamman sovelluksen yhtaikaisen suorittamisen ja myös raskaampien sovellusten ajamisen verkkaisesti.

Nyt myös SSD-levyt tekevät ensimmäisen ilmestymisensä laitteisiin. Flash-muisti on huomattavasti kiintolevyä nopeampaa mutta valitettavasti myös kalliimpaa, joten se näkyy myös sen annetussa määrässä. Puhutaan 120GB ja 240GB SSD-levyistä, joista molemmat riittävät mainiosti. SSD-muistia ei ole tarkoitus käyttää ensisijaisena tallennuslevynä vaan järjestelmälevynä. Käyttöjärjestelmä ja usein käytetyt ohjelmat voidaan asentaa tälle asemalle, itse data tallennetaan puolestaan teroissa mitattavalle kovalevylle. SSD-levyjä nähdään enemmän kannettavien tietokoneiden keskuudessa, mutta myös joissakin pöytämalleissa.

Monet ihmettelevät mikä Apple Macbookeissa oikein maksaa. Yksi syy korkeampaan hintaan on SSD-levyjen käyttö perinteisten kiintolevyjen sijaan.

Tämän hintaluokan pöytäkoneissa nähdään nyt jo sitten varsin tehokkaita näytönohjaimiakin. Nyt puhutaan NVIDIA:n ja AMD:n erillispiireistä omalla 2-4 GB muistilla. Näillä sitten jo pelailee ihan kivasti, vaikka kaikkein uusimmat ja eniten tehoa vaativat pelit saattavat jäädä edelleen pelaamatta – ainakin maksimiasetuksilla. Ellei pelaaminen ole tietokoneen ensisijainen käyttötarkoitus, uskon että olet tyytyväinen.

Kannettavan tietokoneen kohdalla grafiikkateho ei ole yhtä ruusuinen. Vielä 800-900 euron hintaluokassakin nähdään Intel HD Graphics integroituja näytönohjaimia, jotka eivät ole tarkoitettu pelaamiseen. Ja vaikka alle tonnilla saisikin läppäriinsä erillisen näytönohjaimen, se on käytännössä poikkeuksetta mobiiliversio tuotteesta alhaisemmalla teholla ja virrankulutuksella (tunnistat Mobile näytönohjaimet M-loppuliitteestä). Niin, kannettavan kohdalla kun pitää painotella suorituskyvyn ja akkukeston välillä. Tokihan läppäriinkin saa kyllä huipputason näytönohjaimiakin kun vaan budjetti korottaa ja tarpeen vaatiessa jopa ulkoisiakin sellaisia, mutta miten tämä vaikuttaa laitteen alkuperäiseen ideaan – vapauteen ja kannettavuuteen? No, huonostihan se.

Vielä lyhykäisyydessään mitä tämän hintaluokan laitteella voi tehdä jo aiemmin kerrotun peruskäytön lisäksi

• Raskas työkäyttö (kuvankäsittely, videoneditointi, 3D-mallinnus jne.)
• Raskas viihdekäyttö (teräväpiirtoelokuvat, tietokonetta voi helpommin käyttää kodin viihdekeskuksena, esimerkiksi osana kotiteatteria jne.)
• Pelikäyttö
• Yksinkertaisesti nopeampi toiminta kutakuinkin kaikessa mitä teet

Kumpi merkitsee sinulle enemmän – suorituskyky vai mobiilius ja akkukesto?

Ikuisuuskysymys – pöytäkone vai kannettava? Tämä jakaa ihmiset kahteen puolueeseen, joilla kummallakin on varsin vakiintunut kannattajajoukkonsa. Sekä pöytäkoneella että läppärillä on sekä hyvät että huonot puolensa. Valinta on tehtävä sen mukaan, mitkä seikat merkitsevät juuri sinun kohdalla enemmän.

Kaikki varmaan tietävät että pöytäkoneessa saa samalla rahalla enemmän. Samanhintainen pöytäkone on aina suorituskykyisempi kuin kannettava. Tämä johtuu yleensä tehokkaammasta suorittimesta, sen korkeammasta kellotaajuudesta sekä paremmasta grafiikkapiiristä. Liitäntöjä on myös usein mahdutettu pöytäkoneeseen enemmän kuin kannettavaan. Valmista kokoonpanoa voi myös tarpeen mukaan päivitellä, esimerkiksi lisäämällä keskusmuistia.

Tältä näyttää ammattilaisen työpöytä

Pöytäkoneen etu on tavallaan myös se, että sen ympärille tulee helposti kasanneeksi ns. työaseman. Lisälaitteita kuten tulostimia, useita näyttöjä, kaiuttimia, joiden avulla käyttökokemus on rikkaampi. Nurkassa kyhnöttävään tietokoneeseen saa myös kiinteän verkkoyhteyden, joilla päästään parempaan tuloksiin kuin yhdelläkään 4G-mokkulalla.

Miksi sitten valita kannettava jos samalla rahalla saa paljon paremman pöytäkoneen? No oletko valmis kököttämään aina siinä työpöydän ääressä kun haluat selata nettiä, lukea sähköpostia, kuunnella musiikkia, katsella elokuvia? Pöytäkone on aina sidottu siihen paikkaan johon sen asennat. Ja sinun paikkasi on tällöin se toimistotuoli siinä pöydän ääressä.

Kannettavaa tietokonetta kannattaa harkita, jos liikut paljon ja haluat vapaampaa tietotekniikan käyttöä. Läppäri sopii hyvin esimerkiksi liikemiehelle työmatkoille, itsenäiselle yrittäjälle, opiskelijalle luennoille tai vaikkapa lapselle koulutehtäviin tai tarvittaessa mukaan reissuun. Eli oikeastaan siis liikkuvaan elämään, jossa konetta täytyy pystyä liikuttelemaan mukana ja välillä myös kaukana pistorasiasta.

Pöytäkonetta et voi ottaa mukaan esimerkiksi puistoon tai piknikille

Mobiilius ja akkukäyttöisyys tehdään puolestaan tehoista tinkimällä. Jotta laitetta voisi käyttää edes sen muutaman tunnin, pitää valita vähävirtaisia komponentteja ja suorituskyvystä pihistellä. Markkinoiden tehokkaimpien läppäreiden akku kuluu täydestä loppuun jopa 15 minuutissa, joten käytettävyys kärsii heti suorituskyvyn noustessa.

Kannettavalla tietokoneellakaan ei tee mitään ilman liikkuvaa nettiä, joten laajakaistaasiatkin kannattaa järjestää sen mukaan missä ja mitä laitetta käyttää.

Tutki eri vaihtoehtoja ja tee selvitystyötä

Kaikkein tärkeimpänä asianhaarana pitäisi itse käyttäjän omaa harkintakykyä ja tehtävää vertailua. Tietokonetta ei tulisi hankkia hetken mielijohteesta eikä liiemmin ostaa ensimmäistä hyvältä vaikuttavaa laitetta. Mieti rauhassa mitä tietokoneelta haet, mitä siinä pitää ehdottomasti olla ja mitä haluat sen tekevän. Vertaile eri liikkeiden valikoimaa ja hintoja – voit myös tehdä tarjouspyyntöjä. Googleta vastauksia mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin tai kysy neuvoa esimerkiksi aiheeseen perehtyneen keskustelupalstan käyttäjiltä. Usein porukka on siellä ammattitaitoisempaa tai ainakin puolueettomampaa kuin itse ostopaikassa.

Ei ole olemassa mitään yhtä kaikille soveltuvaa tietokonetta, koska jokaisen tarpeet ja mieltymykset ovat erilaiset. Tietokone on varsin henkilökohtainen laite ja siitä muovautuu vuosien kuluessa jokaisen kohdalla hieman omanlaisensa.

Kaikille ei edes välttämättä löydy yhdestäkään liikkeestä täysin sopivaa kokoonpanoa. Aina joko jotain puuttuu, jotain on liikaa, joku komponentti on väärä tai vastaavaa.

Tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi jää koota kone itse. Valitettavasti se ei tule kannettavan kohdalla kysymykseen.

Omat vinkkini valinnassa ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin

• Älä anna merkille liikaa painoarvoa valinnassa. Valmistaja on vain taho joka on lyönyt osat kasaan, harvoin niitä itse valmistanut. Suorittimet voivat tulla Inteliltä, muistit Kingstonilta ,emolevyt Asukselta ja levyt ja näytöt Samsungilta. Valmistaja voi olla kaikkea väliltä HP, Acer ja Lenovo. Erityisesti vähemmän tunnettujen valmistajien laitteet ovat usein merkkituotteita edullisempia – vaikkakin kokoonpano olisi tismalleen sama.
• Erityisesti kannettavan tietokoneen kohdalla pelkkien komponenttien vertailun lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota itse laitteen rungon ja näytön vankkuuteen. Kokeile myös näppäintuntumaa, jos kirjoitat koneella paljon.
• Älä osta jotain mallia vain siksi koska se on ”hyvä”. Hyvä kenelle? Suurimmalla osalle? Entä sinulle?
• Jos ei ole mitään erityistä tarvetta kannettavalle, valitse pöytäkone. Se on aina parempi, jos käytät konetta vain kotona.
• Valitse hinta-laatusuhteeltaan hyvä kokoonpano äläkä maksa turhasta. Älä maksa bluray-asemasta, markkinoiden tehokkaimmasta näytönohjaimesta tai SSD-asemasta jos et tee niillä mitään – äläkä varsinkaan ellet ymmärrä edes mitä hyötyä niistä on.
• Vertaa eri liikkeiden valikoimaa ja kysy monen eri henkilön mielipidettä. Jos et itse pahemmin ymmärrä aiheesta, ota joku tuttu tai ystävä makutuomariksi. Et joudu myyjän höynäyttämäksi.

K: Monissa paikoissa myydään tietokoneita alennuksessa jopa 200 eurolla. Miksi hinta on näin alhainen ja tekeekö tällaisella laitteella mitään?

Jotta hinta voidaan laskea näinkin alas, joudutaan laitteen tehoista ja ominaisuuksista karsimaan reilulla kädellä. Nämä laitteet ovat usein vanhahkoja malleja jotka on koottu halvoista osista, jotka myydään edullisemmin varastoa tyhjennettäessä uusia malleja varten. Jotkut valmistajat myös kokoavat halvempia budjettimalleja, yksinkertaisesti tavoitellakseen myös pienemmällä budjetilla liikenteessä olevia ihmisiä. Tällaiselta laitteelta ei kuitenkaan kannata ihmeitä odottaa, mutta eipä se paljon maksakaan.

Tämän hintaisessa laitteessa on usein suorittimena vanhahko Intel Celeron -sarjan prosessori, joka on varsin tehoton suorittamaan sulavasti nykyisiä käyttöjärjestelmiä ja ohjelmia. Muistia on joko 2GB tai 4GB, yleensä kuitenkin neljä. Kiintolevy on sama tuttu 500GB ja koneessa integroitu näytönohjain. Liitännöissä harvemmin on valittamista.

Tällainen tietokone sopii tyydyttävästi perus- ja nettikäyttöä ajatellen, mutta muuhun siitä ei ole. Usein päivittäinenkin käyttö tökkii ja käynnistymistäkin saa odotella tovin. Kannattaa varautua viiveeseen eri ohjelmia käyttäessä. Pelkkä Youtube 1080p saattaa tuottaa jo ongelmia.

Itse suosittelisin että säästäisit vielä hetken ja katsastaisit ennemmin hintaluokkaa 400-500 euroa. Siellä on jo ihan käyviä pelejä ja kiität varmasti myöhemmin että ostit kerralla paremman. Jos tuohon 200-300 euron hintaa on kuitenkin kone saatava, suosittelen tutustumaan Chromebookien valikoimaan.

K: Saako jostain vielä Windows 7 tietokoneita?

Kyllä saa. Suurin osa etenkin perusliikkeiden tietokoneista toimitetaan kuitenkin Windows 8.x järjestelmällä, koska se on uusin. Kaikkia uusi käyttöliittymä ei ole kuitenkaan miellyttänyt, joten he haluaisivat vielä uudenkin tietokoneen Windows 7:lla. Kannattaa kuitenkin huomioida että Seiskan kehitys on jo lopetettu eikä sille julkaista enää uusia ominaisuuksia. Tietoturvapäivityksiä on saatavilla vuoteen 2020 saakka.

Uusi Windows 10 julkaistaan tänä vuonna joten jos mahdollista, kannattaa uuden tietokoneen hankintaa myöhästyttää julkaisuun saakka. Windows 7:sta ei kannata pitää kynsin hampain kiinni, sillä hyppy uuteen on jokatapauksessa jossain vaiheessa edessä.

Monet nettikaupat ja esimerkiksi Jimms tarjoavat edelleen mahdollisuuden hankkia tietokoneen Windows 7 -järjestelmällä.

K: Mitä etua kannettava tietokone tuo verrattuna tablettiin?

Kannettavat tietokoneet ovat kieltämättä jääneet taulutietokoneiden varjoon, koska ne hoitavat samat asiat näppärämmässä ja pienemmässä koossa – ja niiden akku kestää moninkerroin pidempään kuin läppärin. Joku oli eräällä nettisivulla tehnyt hienon jaon näiden kahden laitteen välille – tietokoneella luodaan ja tabletilla kulutetaan.

Aivan. Siinä missä tabletti (tai miksei isompi älypuhelinkin) on erinomainen kaveri uutisten, sään ja some-päivitysten tarkasteluun liikkeessäkin, yritäpä kosketusnäytöllisellä laitteella kirjoittaa Word-dokkaria, käsitellä kuvia tai blogata. Ei niin kätevää kuin koneen ääressä, vai mitä?

Eli sanoisin että tabletti on järkevämpi hankinta matkalaitteeksi, jos tarkoitus on ennenkaikkea vain pysyä yhteydessä, käyttää sosiaalista mediaa ja surffailla netissä. Työkäytössä tabletti jää kannettavan tietokoneen jalkoihin heti ensimetreillä.

Kunnollisen kannettavan hinnalla saa myös jo erittäin hyvän, suuren ja tehokkaan tabletin, joten myös tämä puhuu tablet-laitteen puolesta.

K: Miksi maksaisin pelitietokoneesta yli tonnin kun PS4 irtoaa kaupasta 400 eurolla?

Tämä on makuasia. Konsolipelaaminen ei kiinnosta kaikkia eikä kaikkia pelejä ole välttämättä edes saatavilla konsoleille. Usein myös verkkopelaamismahdollisuudet ovat PC:llä paremmat. Toisaalta monet pelit julkaistaan aiemmin PlayStationille ja Xboxille kuin Microsoft Windowsille eli tälläkin asialla on monta kantaa.

Konsolin etu on se, että kaikki sille julkaistut pelit toimivat siinä vaivatta. Ei tarvitse huolehtia spekseistä eikä olla päivittämässä kokoonpanoa jotta uusimmatkin pelit toimisivat, kuten tietokonella.

Lähtökohtaisesti kuitenkin molemmilla kulteilla on oma kannattajajoukkonsa, eivätkä eri kannan omistajat kirveelläkään toiseen vaihtaisi.

K: Saako jostain esiasennettuja Linux-tietokoneita edullisesti? Pärjääkö niillä päivittäisessä käytössä ja saako niihin kaikki tarvittavat ohjelmat? Onko se todella ilmainen?

Lue artikkelini: Täältä voit ostaa esiaennettuja Linux-tietokoneita

Esimerkiksi Jimms, Tietokonekauppa ja Yritysten verkkokauppa myyvät muutamaa mallia Ubuntulla varustettuna. Valikoimaan on sittemmin ilmestynyt aiempien halvempien mallien (400-500e) rinnalle myös tehokoneita Linuxilla.

Linux on tosiaan ilmainen eikä itse järjestelmä, tulevaisuuden julkaisut tai päivitykset maksa koskaan mitään. Tämän mahdollistaa GPL-lisenssi, joka varmistaa että softa pysyy vapaana ja ilmaisena ikuisesti. Linuxille on saatavilla paljon eri ohjelmia eri käyttötarkoitukseen, joskin joitakin kaupallisia ohjelmistoja puuttuu. Niille on kuitenkin lähes aina saatavilla vastaavat avoimet ohjelmistot.

Linuxilla voi käyttää nettiä Chromium, Opera ja Firefox -selaimilla, lukea sähköpostia Thunderbirdillä, katsella kuvia Shotwellillä, käsitellä niitä GIMP:llä ja editoida videota Kdenlivellä. Myös esimerkiksi Spotify ja Steam toimivat Linuxilla ja sieltä kautta voi kuunnella musiikkia ja pelata pelejä. Youtube, Netflix ja muut streaming-palvelut saadaan toimimaan joko natiivisti tai muutamalla kikalla, johon löytyy helpot ohjeet netistä. Vaikea näin äkkiä oikeastaan sanoa mitään mikä ei toimisi tai jolle ei löytyisi jotain korvaajaa.

Eli kyllä, Linuxilla pärjää loistavasti koti- ja työkäytössä. Toimivathan monet suuret palvelut kuten Google, Facebook, pörssi ja avaruushallintokin yksinomaan juuri Linuxilla.

Lisää voit kysellä kommenteissa!