by InesSuomi ei ole sattumalta yksi maailman aktiivisimmista videopelien kehittäjämaista. Pelien ohjelmointi on kiinnostanut tekniikan parissa toimivia suomalaisia jo 1970-luvulta alkaen. Ensimmäinen tunnettu suomalainen kaupallinen videopeli, jota myytiin tietotekniikkaan keskittyvässä myymälässä, on julkaistu vuoden 1979 keväällä.
Kyseessä oli Telmac 1800 -tietokoneelle tehty shakkipeli nimeltään Chesmac ja tekijänä toimi jonkin aikaa työttömänä ollut ohjelmointiharrastaja Raimo Suonio. Peli valmistui sopivasti, kun Suonio sai uuden työpaikan Topdata-myymälästä. Suonio onnistui suostuttelemaan myymälän omistajan ottamaan pelin myyntiin. Tarkkoja myyntilukuja ei ole tiedossa, mutta sadan myydyn pelin rajapyykki kuulemma ylitettiin.
Suomalaiset juuret omaavat menestysyhtiöt, kuten Supercell, Remedy ja Rovio ovat maailmankuuluja videopelikehittäjiä. Videopelien ohessa myös rahapelaaminen on lähellä suomalaisten sydäntä. Suomalaiset nettikasinot ovatkin tunnetusti alansa parhaita, joiden valikoimasta löytyy todella laadukkaita pelejä, kuten esimerkiksi Gemix-kolikkopeli. Suomalaiset pelinkehittäjät ovatkin haluttuja osaajia myös kasinopelejä kehittävissä yhtiöissä kautta maailman.
Matopelistä maailmanluokan hitti
Tietokonepelaamisesta tuli laajasti levinnyt harrastus 1980- ja 1990-luvuilla. Tämä innosti monia suomalaisia ohjelmoijia ideoimaan ja toteuttamaan yksilöllisiä ja ikimuistoisia pelejä, joita muistellaan vielä vuosikymmenienkin jälkeen. Esimerkiksi Uuno Turhapuro, suomalaisten suosikkihahmo televisiosta, sai oman videopelin joka perustui Uuno Turhapuro muuttaa maalle -elokuvaan.
Samana vuonna julkaistiin myös kansainvälistä suosiota saanut suomalainen lentoammuntapeli Sanxion.
Todellinen globaali läpimurto suomalaisittain tehtiin 1990-luvun lopussa. Nokian puhelimiin alettiin esiasentaa mobiilipeli nimeltään Snake. Käärmeen sijasta suomalaiset kutsuivat sitä matopeliksi. Peli itsessään oli hyvin yksinkertainen, mutta se ansaitsee siitäkin huolimatta kunniamaininnan suomalaisessa pelihistoriassa.
Maailmanlaajuiseen suosioon noussut matopeli avasi suomalaisten peliyhtiöiden pääsyn globaalille mobiilivideopelien markkinoille. Sijoittajat näkivät pelikehityksessä vahvan potentiaalin ja rahaa virtasi peliyhtiöiden kehityshankkeisiin. Monet yritykset kokivat aidoksi ongelmaksi riittävän hyvien ohjelmoijien löytämisen, jolloin suomeen myös muutti runsaasti ulkomaisia työntekijöitä tekemään pelejä suomalaisissa yrityksissä.
Peliala vakiintuu ja peliprojektien suuruus kasvaa
Suomen pelialan yritysten koko kasvoi sijoittajien rahoituksen avulla 1990-luvulla ja kunnianhimoisia projekteja käynnisteltiin suurin suunnitelmin. Max Payne oli Suomen siihenastisen historian kallein videopeliprojekti, jota työstettiin neljä vuotta. Markkinoinnissa otettiin mallia suuren maailman viihdejäteiltä tarjoten tipoittain tietoja suuresta julkistuksesta ja pelin varsinaista julkistuspäivää varjeltiin kuin valtionsalaisuutta. Kesän 2001 koittaessa peli lopulta julkaistiin ja sen saamat ylistysarviot ympäri maailman ylittivät kaikkien odotukset.
Max Paynen kehittänyt Remedy teki Suomen pelialan historiaa hittipelillään. Peli tarjosi pelaajille jotain aivan ennenäkemätöntä uuden bullet-time -efektin ansiota. Peli sai luonnollisesti jatko-osan ja elokuvaoikeudet myytiin Hollywoodiin. Tähtinäyttelijät Mila Kunis ja Mark Wahlberg näyttelivät niin ikään suosituksi nousseen Max Payne -elokuvan pääosissa.
Remedyn tekemän hittipelin jälkeen seuraava suuri tapaus suomalaisessa videopelihistoriassa oli vuonna 2009 päivänvalon nähnyt Angry Birds. Peliyhtiö Rovion vihaiset linnut levisivät kulovalkean tavoin kosketusnäytöllisissä puhelimissa.
Pelin julkaisu osui täydelliseen rakoon, sillä kosketusnäytöllisten puhelinten markkinat kävivät todella kuumina ja erikoinen mobiilipeli viehätti uusiin puhelimiin pelejä etsinyttä yleisöä. Lintujen ja possujen taisto teki Rovio Entertainment -yhtiöstä suunnannäyttäjän mobiilipelien markkinoilla. Angry Birds -peli sai jatko-osien ohella Max Paynen tapaan myös elokuvan sekä sille muutaman jatko-osan.
2020-luvulle tultaessa Suomesta lähtöisin oleva Supercell -peliyhtiö nousi mobiilipelien kehittäjien eturintamaan Clash of Clans -pelillä. Latauslistojen kärkisijoilla pitkään roikkunut peli hyödynsi yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pelaamista mobiililaitteiden maailmassa. Pelin jatko-osat ovat pitäneet sen edelleen listojen kärjessä eikä suosiolle näy loppua aivan lähitulevaisuudessa.
Pelialan kehitys oli vielä vuosikymmeniä sitten alan harrastajien käsissä, mutta nykyään se on elintärkeä teollisuudenala, joka on luonut valtavan määrän työpaikkoja ja huomattavia rahatuloja suomalaisille. Videopelien pelaamisesta on tullut urheilua ja pelien kehitystyö on eri alojen ammattilaisten yhteistyötä. Videopelit ja niiden pelaaminen ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja liike-elämää.
