by InesTietokoneella ehdottomasti eniten käyttämämme ohjelma on selain, joten ei ole läheskään ihan sama mitä sovellusta tähän tarkoitukseen sattuu käyttämään. Moni ei varmaankaan edes tule ajatelleeksi, että käyttää 95% tietokoneella olemastaan ajasta juuri verkkoselaimessa. Toki Windowsin mukana tulee aina automaattisesti Microsoftin Internet Explorer, mutta se on käytännössä jo vuosikymmen sitten jäänyt pahasti vaihtoehtoisten internet-selainten jalkoihin. Erityisesti Internet Explorerin tietoturvaongelmat ovat ajaneet ihmiset etsimään tilalle parempia vaihtoehtoja.
Tällä hetkellä kaikkein eniten käytetyin web-selain on eittämättä Google Chrome. Hakukonejätin selain hallitsee yksin jopa yli 50% kaikista uniikeista käyttäjistä. Kakkossijaa pitää hallussaan niukasti Mozilla Firefox, yhtiöiden omien Microsoftin IE:n ja Applen Safarin osuudet ovat puolestaan lähes tasoissa, 15 %:ssa. Vanha kunnon Opera sinnittelee yhä mukana, tosin sen käyttäjäosuus on kaikilla mittareilla mitattessa enää alle 5%. Merkittävimpänä syynä Operan käytön vähentymiseen on pidetty Chromen suosion kasvua.
Suosio ei kuitenkaan aina takaa sitä, että selain olisi välttämättä paras kaikkiin käyttötarkoituksiin tai kaikilla alustoilla. Tässä artikkelissa pohdiskellaan käytännön eroja näiden viiden suosikin välillä, niiden heikkouksia ja vahvuuksia, syitä siihen miksi ne ovat suosittuja sekä tuodaan esille muitakin vähintäänkin mielenkiintoisina pidettäviä selaimia, joista on joko aika jättänyt tai ne ovat vain muuten jääneet taka-alalle.
Eilisen kuningas on tämän päivän talonpoika
Internet Explorerin vahvuus on aina ollut siinä, että se tulee valmiiksi tietokoneen mukana. Tästä johtuen hyvin harvalla on edes ollut syytä miettiä muita selaimia, koska yksi on jo olemassa – mitä tekisin kahdella? Tämä on totta edelleen erityisesti yrityskäytössä, jossa eri sovellukset koostuvat muutenkin lähinnä kaupallisista ratkaisuista. Monissa tapauksissa myös Internet Explorer on se kaikista tutuin selain jo aiemmista yhteyksistä, joten vähemmän atk:sta ymmärtävien kohdalla voitaisiin joutua järjestelmään koulutusta uuden ohjelman käyttöön, mikäli selain menisikin yhtäkkiä vaihtoon.
Kaikkihan tietävät että aika on rahaa, joten yleensä tällaiseen ei sitten ryhdytäkään.
Toinen selitys suosiolle on ollut se, että saman yhtiön selain on ollut niin helppo integroida osaksi saman yhtiön käyttöjärjestelmää ja ohjelmistopakettia. Windows, Explorer, Office. Niissä on pitkälti sama lookki ja ne ovat kaikille tuttuja. Kaikki tietävät mistä eri toiminnot löytyvät eikä kallisarvoista aikaa tarvitse hukata säheltämiseen. Jos tavallisen toimistotyöläisen eteen heitetään äkkiä vaikka Firefox, voi hän olla hetken aika hukassa.
Ajat kuitenkin muuttuvat ja ihmiset viisastuvat. Monet ovat tänäpäivänä jo niin nuoresta asti tekemisissä tietoteknisten laitteiden kanssa että asian kuten selaimen vaihtaminen on ihan arkipäivää. Siinä missä yrityskäytössä Internet Explorer on edelleen johtavassa asemassa, kotikäyttäjissä se pitää käytännössä lakiluuserin paikkaa.
Mobiililaitteiden kehitys on vauhdittanut tätä suuntausta entisestään. Kun Windows Phonen käyttöaste on hätkähdyttävän pieni eikä selainta edes saa muille alustoille, keskimääräinen käyttöprosentti jää vain entistä alhaisemmaksi.
Firefox syrjäyttää Internet Explorerin
Vielä 2000-luvun alussa Internet Explorer oli käytännössä se ainoa selain, jota koskaan käytettiin. Hyvin harva oli silloin edes kuullut muista vaihtoehdoista. Kuitenkin kuin tyhjästä, sille nousikin yhtäkkiä varteenotettava haastaja – Firefox, tulikettu kuten tavataan sanoa. Kun tietokoneiden suorituskyky ei vielä 2000-luvun alkutaipaleella ollut niin mainittava, haluttiin sitä keskittää itse työskentelyyn. Internet Exploreria pidettiin aivan liian raskaana käyttötarkoitukseensa. Ja juuri tähän väliin, iski Mozilla Firefox.
Ihan aluksi suurin syy Firefoxiin siirtymisessä oli yksinkertaisesti sen keveys. Etenkin vanhemmalla ja vaatimattomammalla laitteistolla se toimi huomattavasti Exploreria paremmin. Hieman myöhemmin esiin astui myös tietoturvanäkökulma. Erittäin haavoittuvina pidetyille mutta kuitenkin suuressa käytössä olleille Internet
Explorerin versioille 5 ja 6 haluttiin löytää korvaava ohjelmisto. Ja useimmille se löytyi juuri vapaasta Firefoxista, joka on vielä tänäkin päivänä yksi käytetyimmistä avoimen lähdekoodin ohjelmista.
Mozilla Firefox piti pitkään pintansa suosituimpana verkkoselaimena. Sen suosiota vauhditti erityisesti myös siihen asennettavat lisäosat, jotka laajentivat käyttökokemusta entisestään ja toisaalta myös vähensivät internetin häiriötekijöitä, kuten rajua mainontaa mm. ponnahdusikkunoiden muodossa.
Tällä hetkellä se on edelleen suosituin selain piireissä, joissa arvostetaan netin alkuperäistä anonyymiutta ja halutaan välttyä esimerkiksi Google Chromessa tapahtuvalta vakoilulta.
Operan ja Safarin omat pienet piirit
Vaikka Internet Explorerilla ja Mozilla Firefoxilla olivatkin ne kaikkein suurimmat käyttäjämäärät, niillä on kuitenkin aina ollut takana kaksi vahvaa haastajaa. Apple Macintosh tietokoneiden oletusselaimena toimivalla Safarilla on ollut tätä myötä oma pieni, mutta uskollinen käyttäjäkuntansa. Erityisesti nyt aikakaudella kun iPhonet ovat saavuttaneet suuren suosion ja tavallaan trendin ihmisten keskuudessa, Safarin käyttö on lisääntynyt tätä myötä myös tavallisten PC-käyttäjien keskuudessa. Toimiihan Safari edelleen sekä Macin että iPhonen oletusselaimena.
Toinen varsinkin aikanaan hyvin suosittu selain Opera, on nauttinut suurta suosiota aina tietyltä käyttäjäryhmältä. Operan vahvuus on ollut juuri sen keveydessä ja myös muokattavuudessa. Tietoturva ja tietosuoja ovat myös olleet sitä kantavia vahvoja tekijöitä ja nyt NSA-vakoilukaudella se onkin saanut paljon uusiakin käyttäjiä juuri yksityisyydestään kiinnostuneista ihmisistä ja toisaalta myös Linux-käyttäjistä. Aiemmin Opera myös hallitsi mobiiliselain-kilpaa, joskin nyt se on joutunut ahtaalle Chromen ja Firefoxin astuessa mukaan taisteluun myös kannettavilla alustoilla.
Vaikka Opera ja Safari ovatkin joutuneet väistymään suositumpien selainten tieltä, niiden oma varsin pieni, mutta kuitenkin määrätietoinen käyttäjäkunta pitää pintansa. Safari on laajassa käytössä Applen laitteiden omistajilla, kun taas Opera nautii suosiota erityisesti Linux-puolella ja älylaitteissa.
Chrome nousee tyhjästä hallitsevaan asemaan
Selainkilpa oli pitkään vain neljäosainen, sillä kaikki Internet Explorer, Firefox, Safari ja Opera nauttivat huomattavaa suosiota yli muiden pienten haastajien. Kukaan ei edes erityisemmin uskonut, että kukaan nousisi yhtäkkiä haastamaan näitä todenteolla. Kuka edes pystyisi? Kenellä olisi riittävästi resursseja pistää kampoihin ohjelmistojäteille ja jo kahdelle erityisen suurelle ja omaperäiselle avoimelle vaihtoehdolle, joidenka käyttäjäkunta on jo vahvasti vakiintunut? No, kukapa muukaan kuin Google.
Google Chromen tarina on siitä mielenkiintoinen, että vaikka sen ensimmäinen versio julkaistiinkin jo syyskuussa vuonna 2008, valtaväestön tietoisuuteen se levisi vasta huomattavasti myöhemmin. Esimerkiksi vielä vuonna 2010 juuri kukaan ei ollut siitä kunnolla edes kuullutkaan, kun taas jo vuoden 2012 keväällä se olikin jo noussut maailman eniten käytetyimmäksi selaimeksi 32,8% käyttöosuudella.
Selityksiä huikealle suosiolle erityisesti tässä ajassa on itseasiassa monia. Ensinnäkin, Googlen brändi. Kun selainta mainostetaan maailman suosituimmassa verkko-osoitteessa, Google hakukoneessa, näkyvyys on taattu. Toiseksi, jo muiden Googlen palveluiden käyttöaste oli erittäin suuri, joten monille myös selaimen vaihtaminen Chromeksi oli oiva jatke tälle. Avoimen koodin lähdepohja Chromiumista vauhditti projektin edistymistä, samalla antaen itse Chromiumille ilmaista näkyvyyttä.
Chrome olisi tavallaan aidosti jotain uutta: edistyksellinen ja monipuolinen selain, joka on samalla kevyt ja tietoturvallinen. Paketti oli siis aika hyvin kasassa.
Googlen Android -järjestelmän kiitokulku on edelleen vauhdittanut Chromen käytön leviämistä. Nykyisissä Android-versioissa yhtiön oma Chrome-selain jo onkin korvannut Androidin oletusselaimen. Androidin suuri käyttöaste ja Chromen toimiminen näin ollen oletusselaimena myös mobiilissa nostivat Google Chromen käytön kokonaan uusiin ulottuvuuksiin. Mobiililaitteiden yleistymisellä onkin ollut merkittävä rooli laittamaan eri selainten sijoitukset ihan uusiksi.
Mobiilimarkkinat mielenkiinnonkohteena
Tästä pääsemmekin itse asiaan. Nyt kun valtaosalla meistä on älylaite tai useampikin, käsitys termistä tietokone onkin hieman muuttunut. Nykyisissä web-selainten käyttöä mittavissa palveluissakin kun sekä työpöytäselaimet että mobiiliselaimet on sulautettu samaan tilastoon. Esimerkiksi siis Chromen käyttömäärä koostuu niin PC-asennuksista kuin Android- ja muidenkin alustoiden mobiililaitelatauksista. Sama koskee kaikkia massaselaimia, mutta suurin vaikutus sillä on ehdottomasti Internet Explorerin käyttöastetta alentavasti.
Opera oli pitkään se nro 1, kun puhuttiin mobiiliselaimista. Se oli aikaa kun Chrome ei ollut vielä noussut suosioon, eikä Firefoxilla ollut vielä omaa versiota mukana kulkeville laitteille. Nyt tilanne on tasaantunut ja voidaankin puhua eräänlaisesta triopolista. Androidin järjettömän suuren laitteiden määrän vuoksi Chrome on ottanut hallitsevan aseman myös mobiililaitteissa, mutta Opera ja Firefox käyvät kiivasta taistelua kakkospaikasta.
Yli alustojen toimivista selaimista on noussut ajanjaksomme hittituote. Ihmiset haluavat että he voivat käyttää samaa selainta niin tietokoneella kuin mobiilissa. Tämä on tärkeää, sillä moni haluaa että data, kuten sivuhistoria ja suosikit, synkronoituvat kaikkiin laitteisiin riippumatta siitä, mitä hän kulloinkin sattuu käyttämään.
Parhaiten tässä onnistuvat ehdottomasti Google Chrome ja toisaalta Apple Safari. Applen laitteiden käyttöaste on kuitenkin huomattavasti PC- ja Android-laitteita alhaisempi, joten ne eivät siksi tavallaan kilpaile samassa kastissa. Ottaen kuitenkin huomioon hyvin erilaisen kohderyhmän, molemmat menestyvät tässä hyvin.
Firefox ja Opera kärsivät sitoutumiskammosta. Firefox menestyy huomattavasti Operaa paremmin työpöydillä, toisaalta Operalla on vankempi asema taas mobiilimarkkinoilla. Selaimet lähtevät siis liikkeelle hyvin erilaisisa lähtökohdista, joten on mielenkiintoista seurata kumpi tuleekaan menestymään all-in-one -selaimena paremmin.
Internet Explorerin tarina onkin sitten surullisempi. Microsoftin selain on menettänyt alkuperäisen hallitsevan markkinasemansa työpöydillä, eikä ole käytännössä koskaan minkääntasoista sellaista edes mobiilipuolella saavuttanut. Windows ei ole menestynyt toivotulla tavalla niin kämmenmikroissa kuin älylaitteissakaan. Se on jäänyt hyvin rajallisen kohderyhmän jutuksi ja toimivaksi ratkaisuksi vain yrityksissä ja yhteisöissä, jotka ovat sitoutuneet Microsoftin ekosysteemiin, kuten OneDriveen, kuluttajia tiukemmin.
Pienet, mutta pippuriset haastajat
Selaintaisto on jo pitkään ollut vain viiden valloittavan suosikin välistä, mutta ainoita vaihtoehtoja ne eivät tietenkään ole. Supersuositut Mozilla Firefox ja Google Chrome pohjautuvat nimenomaan alkuperäisiin IceWeasel ja Chromium projekteihin, joita käytetään edelleen aktiviisesti varsinkin Linux-puolella. Esimerkiksi myös Valven Steam OS -järjestelmän oletusselaimena toimii juuri kevyt ja yksinkertainen IceWeasel. Chromiumista on noussut lyhyessä ajassa Linuxin käytetyin selain, lähinnä juuri Chromen suosion ja Googlen tuomien lisäominaisuuksien ansiosta.
Vaihtoehdot eivät tietysti rajoitu vain näihin kahteen. Jotain erityistä hakevan kannattaa tutustua esimerkiksi myös näihin:
Torch
Torch pohjautuu Chromeen ja näyttää tismalleen Chromelta. Mitä varten se siis oikein on olemassa? Heille jotka rakastavat Chromea, mutta haluavat sen lisäosilla valmiina.
Kaikki normaalisti Chromessa lisäosilla hankittavat toiminnot toimivat siis Torchissa suoraan out-of-the-box. Pystyt siis lataamaan torrentteja ja nappaamaan mediaa sivuilta suoraan, ilman ylimääräisiä asennuksia. Torchissa on lisäksi erilliset valmiit välilehdet musiikille ja peleille, joten pääset sisältöön käsiksi vain yhdellä klikkauksella.
Torchin kotinäkymä on muokattavissa, samoin hakusivu. Se on täysin yhtä nopea HTML5-selaimena kuin Chrome, mutta huomattavasti käyttäjälle valmiimpi ratkaisu.
Ellei Chrome huitelisi jo versionumeroissa 40, sanoisin tämän olevan jopa Chrome 2.0.
Avant
Avant on Internet Explorer -pohjainen, melko tavallinen web-selain. Se sisältää perus hiirieleiden käytön, välilehti-surffaamisen ja jopa 500%:n zoomin. Se jää toiminnalliselta puoleltaan suurten selainten jalkoihin, mutta näyttää kuitenkin erityisesti ulkoasultaan ammattimaiselta.
Avant on ottanut paljon viitteitä Operasta ja sen tärkein tehtävä onkin ollut tarjota Internet Explorer -tyylinen verkkoselain Operan innovatiivioilla.
Avantin parhaimpia puolia ovat mm. se, että multi-prosssing toiminnallisuuden ansiosta yksittäisen välilehden kaatuminen ei kaada koko selainta ja se, että vahingossa suljetun välilehden sulkemisen voi kumota.
Maxthon
Maxthon tekee pienemmistä selaimista poikkeuksen ja tarjoaa versiot selaimestaan kaikille yleisimmlle alustoille, myös mobiililaitteille. Saman uniikin-tapaisen poikkeuksen se tekee käyttämissään selainmoottoreissa: normaalista poiketen Maxthon käyttää sekä WebKittiä että Tridenttiä. Tämä takaa nopean ja luotettavan toiminnan sivulla kuin sivulla.
Muita tämän selaimen hienoja piirteitä ovat sen tarjoamat pilvipalvelut mm. viestien lähettämiseen ja tiedostojen jakamiseen eri alustojen välillä, erityinen häiriötön lukutila, runsaat lisäosat sekä normaalia parempi tietoturva/tietosuoja.
En ihmettele yhtään, että Maxthonin pidetään yhtenä parhaana vaihtoehto-selaimena.
Flock
Flock on selain sosiaalisen median perhosille. Se pohjautuu Mozillaan ja sen pääasiallinen tarkoitus on pitää käyttäjä ajantasalla kun suosikkisivu päivittyy tai ystävä postaa jotain uutta someen.
Flockissa on siisti ulkoasu ja runsaasti toimintoja. Siinä on sisäänrakennettu tuki ilmoittamaan uusista tapahtumista Facebookista, Twitteristä, Flickristä ja jopa MySpacesta. Sosiaalisen median aktiiviseen käyttöön se on mainio, mutta jää suurten selainten jalkoihin muunlaisessa käytössä, erityisesti monipuolisempien toimintoja ja muokattavuuden puutteessa.
K-Meleon
K-meleon on ultrakevyt, supermuokattava ja salamannopea Gecko-pohjainen web-selain, jota samaa tekniikkaa myös Mozilla Firefox hyödyntää. K-meleon on monien muiden tapaan avointa lähdekoodia ja se on suunniltu monista vapaista ratkaisuista poiketen erityisesti Windows-järjestelmiä silmällä pitäen.
Logiikka on siis hyvin samantapainen kuin Operassa ja tätä voi suositella erityisesti vanhemmille tietokoneille sen keveytensä ansiosta.
Netscape
NetScape oli erittäin suosittu web-selain 1990-luvulla, mutta Microsoftin Internet Explorerin suosion kasvessa rajusti 2000-luvun vaihteessa, sen käyttö kuivui lähes olemattomiin. Käytännössä vuoden 2002 jälkeen käyttö on lähes kokonaan kadonnut.
Viimeinen versio, Netscape Navigator 9, on vuodelta 2007. Vaikka ohjelmaa ei käytännössä enää kukaan käytä, on se mainitsemisen arvoinen tapaus sillä se toimi tavallaan suunnannäyttäjänä nykyiselle www-tekniikalle.
GreenBrowser
GreenBrowser on ekologinen selain, nimittäin tietokoneesi resursseille. Se ei tarvitse paljon keskusmuistia toimiakseen jouhevasti runsaista ominaisuuksista huolimatta. Sitä pidetään myös yhtenä muokattavimpana verkkoselaimena kaikista vaihtoehdoista.
GreenBrowserin ominaisuuksiin kuuluvat mm. integroitu täysin muokattava hakukone, hiirieleet, automaattinen lomakkeiden täyttäminen, tehokas mainossuodatin, välilehtiselaaminen ja pikavalinnat. Tarjolla on myös erityinen ”pomonappi”, jolla selaimen voi nopeasti piilottaa näkyvistä jos tilanne sattuu joskus sellaista vaatimaan.
Dooble
Dooble on tällainen tuttavuus että se ei tavallaan ole missään paras, mutta monissa asioissa kuitenkin hyvä. Dooble on enemmän Linux-käyttäjien selain, vaikka toimiikin alustariippumattomasti vaikka FreeBSD:llä. Yksi sen tärkeimmistä prioriteeteista on olla yksityinen ja hyvin käytettävä.
Dooble sisältää kaikki perustoiminnallisuudet kuten kirjanmerkit, evästeiden hallinnan, latausohjelman ja YaCy-hakukoneen. Tietoturvaa ja -suojaa edistävästi selain osaa estää kolmannen osanpuolen iFrame-sisällön, salakirjoittaa käyttäjädatan ja mahdollistaa myös erillisen proxyn käyttämisen.
Epic Privacy Browser
Epic Privacy Browser on rakennettu Chromiumista ja kehitetty yksityisyys mielessä. Ohjelman nettisivulla lukeekin mielenkiintoinen kysymys: Et luottaisi sivuhistoriaasi naapurisi käsiin, miksi tekisit niin satojen eri yritysten kanssa, jotka jäljittävät sinua?
Totta. Yllättävän monia on alkanut kiinnostamaan oma yksityisyys verkkovakoilun paljastuttua laajemmalle yleisölle. Epic on suunniteltu niin, että kukaan ei pysty seuraamaan sitä mitä selaat tai haet. Ei kukaan. Lisäksi kun kaikki jäljittävät skriptit estetään ja mainokset blokataan, internetin selaaminen nopeutuu keskimäärin jopa 25%. Lisäturvatoimenpiteenä eri välilehdetkin ajetaan erillisenä prosessina, joten toinen verkkosivu ei voi mitenkään hankkia yksityistä tietoa toisesta istunnosta. Kai tiesitte että muussa tapauksessahan esimerkiksi selaimen välimuisti on vapaata riistaa muiden palveluiden lukea?
Epic hyödyntää kryptattua yhteyttä aina kun vain mahdollista. Lisäksi esimerkiksi hakukyselyt kuljetetaan automaattisesti välityspalvelimen kautta. Tämän ansiosta nettiliikenne pysyy salassa jopa operaattorilta että myös viranomaisilta.
Kaikesta tästä huolimatta Epic tarjoaa tehokkaan ja monipuolisen selauskokemuksen, onhan se sentään aito Chromium.
SeaMonkey
Sea Monkey ei ole itseasiassa pelkkä selain vaan all-in-one internet-ohjelmistopaketti. Paketti sisältää verkkoselaimen, sähköposti- ja uutisryhmäohjelman, erillisen syötelukijan, HTML-editorin, IRC-keskusteluohjelman ja verkkokehitystyökalut. Saatavilla on vielä näiden lisäksi erilaisia lisäosia.
Sea Monkey -pakettia käytetään paljon niin kehittyneimpien käyttäjien, verkkovastaavien kuin yritystenkin keskuudessa. Mikäli siis kokonaisvaltainen ratkaisu kiinnostaa, tässä yksi varteenotettava vaihtoehto.
Sea Monkey käyttää pitkälti samaa lähdekoodia kuin Mozillan supersuositut Firefox- ja Thunderbird-ohjelmat.
Rockmelt
Rockmelt on some-selain siinä missä Flockin. Se ei siis sovellus tietokoneen ainoaksi selaimeksi vaan tarvitsee kumppanin muihin kuin sosiaalisen median tehtäviin. Tähän asemaan voi käyttää lähes mitä tahansa selainta, myös iOS-alustalla.
Rockmeltin omistaa nykyään Yahoo!. Tavoite on edelleen sama: auttaa ihmisiä löytämään verkon parasta sisältöä.
Tor Browser
Jo nimestä voi päätellä että kyseessä on anonyymi selain. Tor Browser on saatavilla kaikille kolmelle pääalustalle ja se suojaa verkkoliikenteen niin, että että kukaan ei pysty seuraamaan selaustapojasi tai selvittämään fyysistä olinpaikkaasi. Saman tekniikan ansiosta se mahdollistaa myös geoblokattujen palveluiden käyttämisen.
Tor Browseria voi käyttää myös USB-muistilta ja se on valmiiksi konfiguroitu tarjoamaan yksityinen selauskokemus.
Tor Browser on mainitsemistani selaimista se selvästi anonyymein.
Deepnet Explorer
Ja tällä ei sitten ole mitään tekemistä Internet Explorerin kanssa, sillä se on nimittäin kaikkea muuta kuin IE ikinä. Nimittäin turvallinen. Vuonna 2005 julkaistu ensimmäinen versio Deepnet Explorerista oli maailman ensimmäinen anti-plishing (tietojenkalastelun vastainen) selain. Tänäpäivänä, tietoturva on viety vielä astetta pidemmälle. Uusi DualHost -nimeä kantava selainratkaisu nimittäin on immuuni kaikille tällä hetkellä tunnetuille haittaohjelmille.
Miten se sitten toimii? DualHost toimii Chromen päällä erillisessä virtuaaliympäristössä Linux-alustalla, muodostaen sellaisen hiekkalaatikon josta ei ainakaan toistaiseksi ole tullut yksikään verkkosivulta latautuva pöpö läpi.
Tietoturvafanaatikon tai -ammattilaisen ykkösvalinta!
