by InesViime vuosien mobiililaitteiden runsas yleistyminen on pakottanut operaattorit laajentamaan, parantamaan ja nopeuttamaan omia verkkojaan ennätystahtiin. Tällä hetkellä lähes jokaiselta suomalaiselta löytyy taskustaan vähintään edullinen älypuhelin, useimmilta puolestaan huipputason puhelin ja kotoa vielä erillinen taulutietokone.
Syynä älylaitteiden suureen kasvuun pidetään niiden kannettavuutta, ja lähes rajattomia käyttömahdollisuuksia. Suurin osa ihmisistä pitää lisäksi uudenlaista tablettia nykyaikaisempana vaihtoehtona kuin perinteistä tietokonetta.
Kehityksen suunta on hyvin aistittavissa myös verkkoliikenteessä. Jo yli puolet sivulatauksista tehdään tänäpäivänä mobiililaitteella, joten strategian muuttaminen sekä verkkosivujen ylläpitäjiltä että yrityksiltä on paikallaan.
Maailma liikkuu, liikutko sinäkin?
Muutoksen tuulet puhaltavat. Ihmiset eivät enää pysy paikoillaan kuten ennen, joten nurkassa nököttävä työasema ei enää houkuttele. Toki meillä on läppärit, mutta nekin painavat laukussa kivasti eivätkä tunnu ihmisistä yhtä käytännöllisiltä kuin aiemmin. 17” kannettava ei ole enää kovin ”mobiili” laite, eikä tällaista kanna mukanaan mielellään kuin korkeintaan korkeasti koulutettujen kokouksissa. Akkukesto on oma pulmansa, sillä kannettavat tietokoneet eivät pysty kilpailemaan esimerkiksi tablettien kanssa mitä tulee käyttöaikaan.
Tässä tulivat älypuhelimet kuvioon. Kesti vuosia ennen kuin ne olivat sillä tasolla että ne pystyisivät todellisuudessa haastamaan tietokoneet. Mutta mikä olikaan se yksi laite joka kulke ehelposti aina ihmisten mukana minne hän ikinä meneekään? Aivan, puhelin. Ja tästä nimenomaan tästä lähdettiin jalostamaan ideaa laitteeseen, joka olisi samalla tarpeeksti tehokasta, älykäs ja monipuolinen päivittäiseen yhteydenpitoon ja asiointiin, mutta kuitenkin tarpeeksi kätevä ja näppärä jotta sen koko tai paino ei muodostuisi kulmakiveksi.
Tabletteja voidaan pitää älypuhelinten isoveljinä. Tai kannettavana tietokoneena versio 2.0. Tabletit korjaavat yhden ainoan älypuhelimissa edelleen olevan (korjaamattoman) ongelman – niiden pienen koon. Kaikkea ei voi edelleenkään tihrustaa tai tehdä siltä puhelimen näytöltä, ei vaikka siinä olisi yli 6” näyttö.
Siksi ajatus pienen kannettavan tietokoneen kokoisesta ohuesta, kevyestä mobiililaitteesta kiehtoo monia.
Myös kosketusnäytöt ovat oma trendinsä. Ihmiset ovat niin koukussa niihin, että paluu fyysisen näppäimistön ja hiiren pariin tuntuu kuin heitolta takaisin renesanssi-aikaan. Vaikka moni myöntääkin että monet tehtävät hoituvat vielä tänäkin päivänä nopeammin ja kätevämmin tietokoneella kuin esimerkiksi tabletilla, yllättävän harva kuluttaja oikeastaan tarvitsee tietokonetta oikeastaan juuri mihinkään.
Laitteiden väliset käyttötottumukset eroavat suuresti
Toinen mielenkiintoinen seikka tietokoneiden ja mobiililaitteiden välillä on niiden usein täysin erilaiset käyttötavat. Siinä missä tietokone pysyy monilla edelleen pääasiallisena työkoneena, tabletteja ja älypuhelimia sen sijaan käytetään lähes yksinomaan viihdetarkoituksessa. Eli silloin kun halutaan pelata Candy Crush saagaa, Temple Runia tai HayDayta, tehdä mitä älyttömämpiä Google-hakuja tai selata Youtubesta yhä järjettömämpiä videoita, mitä todennäköisesti älylaite löytää paikkansa kädestä sohvalla makoillessa. Tietokone avataan useimmissa talouksissa enää vain silloin, kun tehtävä olisi jotain tarkkaa ja paneutumista vaativaa työtä – toisin sanoen, järkevää.
Kotitalouksissa tämä ”järkevä” voi tarkoittaa esimerkiksi laskujen maksua, verkkokaupoista tilaamista tai Word-asiakirjojen tai laskentataulukoiden käsittelyä. Nämä samat asiat onnistuvat enemmän tai vähemmän paremmin tietysti myös älylaitteilla, mutta silti useimmat luottavat tässä vielä enemmän siihen aitoon tietokoneeseen.
Mitä tulee pelaajiin tai ammatikseen paljon hyötyohjelmia kuten PhotoShopia, InDegignia tai Dreamweaveriä käyttäviin, he ovat kokonaan oma lukunsa. Heille mikään ei hoida näitä tehtäviä järeää työasemaa paremmin – tai ei ainakaan ole näin odotettavissa lähitulevaisuudessa.
Älypuhelin yhä henkilökohtaisempi
Eräässä TV-mainoksessa esiintyneet sanat sopivat tähän paremminkin kuin koskaan uskoisikaan. Älypuhelin on käden ja mielen jatke. Miten yhteen lauseeseen pystytäänkään sovittamaan niin kätevästi kaikki olennainen, mikä kuvaa älypuhelimen roolia elämässä.
Älypuhelin on tänäpäivänä monelle yhtäkuin ihmissuhteet, työ, harrastukset, päiväkirja, kalenteri ja ajatukset. Aivan.
Harva varmaan ymmärtääkään kuinka suuri rooli älypuhelimella on monille tavallisessa elämässä. Se on ensimmäisenä kädessä kun herätään ja viimeisenä yöpöydällä kun ruvetaan nukkumaan. Se toimii linkkinä maailmaan ja välineenä yhteydenpitoon niin vapaalla kuin työelämässä. Merkitsemme siihen aikataulumme ja se pitää huolta että olemme aina juuri siellä, missä meidän pitääkin.
Älypuhelimen rooli ei jää pelkästään pelkkänä puhelimena toimimiseen vaan se on mukana myös arjen askareissa ja harrastuksissa. Joku voi käyttää sitä kokatessaan tarkastaakseen reseptin, toinen lenkillä musiikintoistajana. Se on ensimmäisenä kädessä kun epätietoisuus vaivaa mieltä ja apua kysytään Googlelta.
Älypuhelin on siis erittäin henkilökohtainen laite.
Langattomat verkot koetuksella
Moni muukin on varmaan huomannut kuinka operaattorit kaupittelevat jatkuvalla syötöllä nopeita langattomia nettiyhteyksiä, niin kotiin kuin liikkeellekin. Kuinka monelle on viimeisen vuoden aikana edes tarjottu kiinteää laajakaistaa? Luulempa että yllättävän harvalle.
Kaikki kolme suurinta operaattoria Elisa, Sonera ja DNA yrittävät painostaa ihmisiä siirtymään mobiililaajakaistojen käyttäjiksi. Uusia liittymiä ja etenkin niiden huimia teoreettisia nopeuksia mainostetaan näyttävästi ja siksi moni kokeekin tavallisen johtoliittymän jopa vanhanaikaiseksi.
Laitteita on mobiiliverkoissa yhtäaikaa miljoonia ja tämän kaiken pitäisi kestää niin puhelut, viestit kuin dataliikennekin. Ei ihme, että maksiminopeuksista jäädään usein vain murto-osaan kun verkko on tällaisen kuorman alla.
Kannattaa muistaa että vaikka onkin mahtavaa että liikkeelläkin päästään vihdoin huimiin 100Mbps 4G-yhteyksiin, mobiililaajakaistat eivät koskaan pysty kilpailemaan kiinteän yhteyden vakauden kanssa. Viisaammat huomaavat sen pelkistä ping-eroista ja loputkin viimeistään silloin, kun huippuluotettavaksi mainostettu kaista vaihtaa paniikin tullen 4G-taajuudesta hetkellisesti GPRS-nopeudelle. Silloin ei naurata vaan kärsivällisempikin kaveri voi päästää muutaman ärräpään kun video tökkii eikä homma etene.
Kodin verkkoa en koskaan mokkulalla toteuttaisi. Jos langatonta yhteyttä haluaa kuitenkin tabletille ja älypuhelimille jakaa, voidaan käyttää WLAN-reititintä. Tällöin tehokas kaista voidaan jakaa koko talouteen, mutta ei kuitenkaan sen luotettavuuden kustannuksella.
Kolme laitetta, kaikki tietokoneita – mitä niitä enää erottelemaan
Sinällään on mielenkiintoista, kuinka edelleen tietokoneet, tabletit, älypuhelimet ja muut älylaitteet luetellaan edelleen omiksi luokikseen. Niiden kaikkien ominaisuudet riittävät tietokone-statukseen, joten yhtäkään ei pidä vähätellä vain sen vuoksi ettei sitä kutsuta tällä termillä. Toki jonkinlainen kategoria-jako on edelleen tarpeen sekaannusten välttämiseksi, mutta se voisi poiketa jotenkin nykyisestä.
Esimerkiksi aiempi nimitys älypuhelimelle PDA (kämmentietokone) oli tavallaan paljon paremmin laitetta kuvaavampi ilmaus. Myös tablet-tietokone tai taulutietokone kuulostaa paremmalta kuin pelkkä tabletti. Teknistä laitetta ja lääkinnällistä ainetta ei tule sekoittaa tai seuraukset voivat olla sen mukaiset.
