by InesViimeisen vuosikymmen aikana pelaamisen haitoista ja hyödyistä on puhuttu mediassa tiuhaa tahtia. Pelaamisen vaikutus esimerkiksi nuorten kehitykseen ja kasvuun on ollut tapetilla monelta eri kannalta. Viime aikoina useat tutkimukset ovat todenneet videopelien pelaamisella olevan mitä yllättävämpiä hyötyjä aivojen kehitykselle.
Tutkimuksissa videopeleillä on todettu olevan muun muassa vaikutusta kognitiiviseen oppimiseen, parempaan ongelmanratkaisutaitoon ja muistiin. Pelien sisäiset palkinnot ja jatkuvista onnistumisen kokemuksista saatava mielihyvä näyttäisivät vahvistavan oppimista eri tavalla kuin kirjasta pänttääminen. Muita löydettyjä hyötyjä ovat pelaajien sujuvampi käsi-silmäkoordinaatio, reaktioajan paraneminen sekä parempi tilanhahmottamiskyky. Eri videopelityypit keittävät ja vaativat erilaisia älykkyyden muotoja.
Perinteisesti älykkyyden mittareina on pidetty klassisia älykkyysosamäärätestejä, jotka pääsääntöisesti mittaavat pelaajien matemaattisloogista ajattelukykyä. Nykyisen käsityksen mukaan älykkyys koostuu kuitenkin useammasta osa-alueesta, joita perinteisissä testeissä ei mitata. Tällaisia alueita ovat muun muassa luovuus, sosiaalinen älykkyys ja kielellinen lahjakkuus.
Tässä artikkelissa käsitellään sitä, millaisia älykkyyden osa-alueita erilaiset videopelit pelaajiltaan vaativat, ja mitä pelejä pelaamalla voit kehittää älykkyyttäsi.
Näissä peleissä pärjää hyvällä ongelmanratkaisutaidolla ja loogisella ajattelulla
Aloitetaan siitä perinteisestä eli matemaattisloogisesta älykkyydestä. Hyviä loogista päättelykykyä vaativia pelejä ovat erilaiset pulmanratkaisupelit, joiden nimenomainen tarkoitus on ratkaista yksinkertaisia ongelmia usein aikapaineen alla.
Tunnettuja pulmapelejä ovat muun muassa Tetris, 2048, Cut the Ropes ja TwoDots. Jos kaipaat haastetta ja upeita grafiikoita koita esimerkiksi The Witness, Portal 2 tai Monument Valley -pelejä.
Muita hyviä tapoja harjoittaa omaa matemaattisloogista päättelykykyä on pelata erilaisia tuttuja korttipelejä verkossa. Eritoten pokeri vaatii pelaajaltaan vahvaa strategista ajattelua sekä matemaattisia taitoja. Lisäksi pokerin ja muiden korttipelien pelaaminen vaatii itsehillinnän taitoja.
Strategiset sotapelit parantavat työmuistia
Tutkimuksissa on todettu strategisten sotapelien parantavan työmuistia. Työmuistilla tarkoitetaan lyhytkestoista muistia, jonka avulla ihmiset voivat pitää mielessään tietoa samalla kun aivot muokkaavat sitä. Työmuistin toiminta liittyy läheisesti myös tarkkaavaisuuteen.
Strategisissa sotapeleissä pelaajan tulee suunnitella, toteuttaa ja hallita erilaisia rajallisia resursseja ja näiden keskinäistä logistiikkaa. Strategiapelit vaativat usein pelaajiltaan nopean tilanneanalyysin tekoa ja epätäydelliseen informaatioon pohjautuvaa päätöksentekokykyä.
Aivan kuten tosi elämässä, tällaisissa peleissä tilanteet ja olosuhteet saattavat muuttua nopeasti, jolloin pelaajilta vaaditaan kykyä mukautua nopeasti uuteen vallitsevaan normaaliin. Jos luulet hallitsevasi nämä taidot, testaa omia kykyjäsi esimerkiksi Civilization 6, Stellaris ja Crusader Kings III -peleissä.
Näillä peleillä otat tilat haltuun
Uskotko, että olet hyvä avaruudellisessa hahmottamisessa tai osaatko lukea loistavasti karttaa? Tutkimusten mukaan erityisesti ensimmäisen persoonan ammuntapelit auttavat pelaajiaan hahmottamaan paremmin erilaisia tiloja ja etäisyyksiä. Näissä peleissä on hyötyä myös hyvästä käsi-silmä-koordinaatiosta ja nopeasta reaktiokyvystä.
Tällaisissa peleissä on usein tavoitteena pitää samanaikaisesti silmällä vihollisen liikkeitä, seurata karttaa, ylläpitää omaa nopeutta sekä hallita aseen liikkeitä. Kaikki tämä tapahtuu usein stressin alaisessa ympäristössä, jossa nopea ajattelu ja päätöksentekokyky palkitaan. Hyviä ensimmäisen persoonan ammuntapelejä löydät esimerkiksi Call of Duty, Counter Strike, Battlefield ja Doom -pelisarjoista.
Älä aliarvioi sosiaalista älykkyyttä ja ryhmätyötaitoja
Ulkopuoliset saattavat vahingossa kuvailla videopelaajia syrjäytyneiksi tai yksinäisiksi reppanoiksi. Tosiasiassahan näin ei suinkaan ole, vaan pelaajilla saattaa olla erittäin laajat sosiaaliset verkot nimenomaan videopelien ansiosta. Joissain peleissä ei edes pärjää ilman ryhmätyötaitoja ja sosiaalista pelisilmää. Taisteluareenamonipelit (MOBA) ovat oiva esimerkki peleistä, jossa mitataan pelaajien tiimityöskentelyä (tietysti muiden kykyjen lisäksi). Jos uskot olevasi hyvä tiimipelaaja pääset loistamaan esimerkiksi: Dota 2, League of Legends ja Heroes of Newerth -peleissä vaikka ihan e-urheilun ammattilaistasolle asti!
Pelaaminen keittää kielellisiä taitoja
Videopelien pelaamiseen on liitetty myös monia muita taitoja, jotka hallitsemalla voit loistaa pelitilastojen kärjessä. Paljon videopelejä pelaavat nuorilla on esimerkiksi todettu olevan verrokkiryhmää vahvempi englannin kielen taito. Pelaamalla voikin kehittää omia kielellisiä taitoja ja kasvattaa sanavarastoaan. Erilaiset fantasia-, sota ja urheilupelit vaativat usein laajojen erityissanastojen hallintaa. Voit testaa kielelliset taitosi oikeastaan minkä tahansa pelin avulla, jossa käytetään sanallista kerrontaa. Jätä siis Miinaharavan peluu muille!
Pelaaminen, joka vaatii muutakin kuin sorminäppäryyttä
Virtuaalitodellisuuden ja erilaisten sensoriohjainten yleistyessä, tulemme varmasti vielä näkemään lisää pelejä, jotka vaativat todellista liikunnallista lahjakkuutta ja vartalon koordinointikykyä. Jos koet olevasi liikunnallisesti lahjakas tai haluat kehittyä siinä, kannattaa sinun keskittyä pelaamaan esimerkiksi Wii Sports, Supershot VR, Ring Fit Adventure ja Just Dance -pelejä.
Yhteen vedettynä, eri videopelit kasvattavat pelaajiensa älykkyyttä eritavoin. Voit mielenkiinnostasi ja osaamisestasi riippuen valita pelejä, jotka kehittävät loogista päättely, muistia, tilanhahmottamiskykyä, reaktiokykyä, ryhmätyötaitoja, kielellistä osaamista tai koordinaatiokykyä. Monet videopelit kuuluvat useampaan yllä mainittuun kategoriaan ja täten vaativat useita erilaisia kykyjä.
