by InesKestävä johtajuus herättää ajatuksia. Näin kävi ensimmäisessä Päättäjien johtajuusakatemiassa. Kestävä johtajuus ilmentää yhteiskunnassamme vaikuttavia arvoja. Meillä jokaisella on oma arvopohjamme ja moraalikäsityksemme. Arvot ohjaavat päätöksentekoamme työyhteisöissä toimimmepa missä tahansa organisaatiotasossa.
Arvot. Organisaation yhteiset arvot eivät ole itsestään selvyyksiä tai sisäsyntyisiä. Ne ovat aina päätös. Organisaatiossa hallitus määrittää yhteisesti noudatettavan arvopohjan. Päätös ei voi olla irrallaan yhteiskunnassa vallitsevista arvoista, eikä työntekijöiden arvopohjasta. Mikäli näin on, arvoristiriidat ovat väistämättömiä. Arvoristiriidat yhteisöjen ja yritysten työskentelyssä ovat olleet tämän kevään aikana vilkkaan keskustelun aiheena.
Arvot ovat luonteeltaan pysyviä. Ne muuttuvat hitaasti. Kuluvana keväänä näyttää siltä, että suomalainen arvopohja on kokemassa muutoksia. Se mikä ennen oli maan tapa, joutuu nyt tarkastelun kohteeksi.
Kestävä kasvu, tulevaisuus. Johtajuutta tulisi tarkastella pitkällä tähtäimellä. Yrityksen ja organisaation on kyettävä uudistumaan jatkuvasti. Meidän on johtajina ja työntekijöinä tarkasteltava yhteiskunnan megatrendejä, luotava niistä omat näkemyksemme ja visiomme ja seurattava niitä. On elettävä ajassa.
Johtamisen pitkän tähtäimen tavoite löytyy strategiasta, arvoista , moraalista. Tavoite on tärkeä kirjata yksiselitteisesti ja ymmärrettävästi. Tavoitteiden on oltava kunnianhimoisia ja riittävän korkealle asetettuja. Riskien ottaminen, niiden sietäminen ja hyvä hallinta ovat tärkeä osa kestävää johtamista. Liiketoimintaa ei voi tehdä ilman riskejä. On mahdotonta asettaa kunnianhimoisia ja riskittömiä tavoitteita. Kunnianhimoiset tavoitteet sisältävät aina mahdollisuuden epäonnistumiseen. Epäonnistuminen on hyväksyttävä. Kun epäonnistuminen ymmärretään ja oivalletaan liiketoimintaan kuuluvaksi, ymmärretään myös vastuu virheiden tai vääriksi osoittautuneiden ratkaisujen korjaamisesta. Epäonnistumisella on aina seuraamuksensa.
Tulos. Kestävän johtajuuden ajatukseen sisältyy pysyvyys ja kestävän kasvun ajatus. Tarvitsemme erityisesti uusia liiketoimintainnovaatioita. Uusia ideoita ja hyvin kehitettyjä toteutuksia, joilla saavutetaan kestäviä tuloksia. Tarvitsemme kasvua. Työpaikkojen syntyminen on merkittävä arvo. Työpaikkojen luominen ei ole itseisarvo, se on välttämättömyys. Vastuullinen talousjohtaminen voi edellyttää organisaatioissa sopeuttamistoimia. Kyse on siitä, mitä sitä ennen on tehty ja tapahtunut ja miten itse sopeuttamistoimet tehdään. Miten ihmistä kohdellaan ja kuinka hän sen kokee. Saavuttaaksemme organisaatioissamme kestävää kasvua, on johtamisella pyrittävä luomaan edellytyksiä kannattavalle toiminnalle tulevaisuudessa.
Ihmiset, itse, osaaminen. Tulevaisuuden visiointi edellyttää kyvykkyyttä organisaation kaikilla tasoilla. Osaamisen johtaminen on tulevaisuuden megatrendi. Osaamista on kaikenlaisissa töissä, niin asiantuntija kuin suorittavan tason työssä. Yhtä kaikki meidän on johtajana kyettävä tunnistamaan osaamiseen liittyvät kysymykset ja johdettava niitä oikein. Tämä on myös yksi keino lisätä työssä hyvinvointia. Liian isot tai pienet saappaat väsyttävät ja turhauttavat.
Kestävä johtajuus sisältää keskeiseltä osin jatkuvan kehittymisen ja oppimisen ajatuksen, niin yksilö kuin organisaatiotasolla. Toinen tulevaisuuden megatrendi on ihminen. Vallalla ollut ja osin edelleen oleva tehokkuusjohtaminen on unohtanut ihmisen tuloksenteon rattaisiin. Jokainen uusi tulos, jokainen uusi idea, on luovan ihmisen ajatustyön tai fyysisen ponnistelun tulos. Kestävä johtajuus ei kannata pikavoittoja, eikä ryöstöviljelyä toisten kustannuksella. Yrittäjänä, johtajana meidän on huolehdittava alihankintaketjumme, asiakkaidemme ja erityisesti työntekijöidemme menestyksestä. Yhteiskuntavastuu yrityksissä tarkoittaa vastuuta toinen toisistamme ja elinympäristöstämme. Vastuu ulottaa katseensa pitkälle tulevaisuuteen. Kestävä johtajuus turvaa tulevaisuuden siemenperunat.
