by InesIkiomaa kotiteatteria rakentava henkilö pähkäilee usein pitkään, pitäisikö hänen valita järjestelmänsä screeniksi mielummin iso ja näyttävä televisio vai videotykki valkokankaalla. Tästäkin asiasta on olemassa hyvin erilaisia näkemyksiä eri ihmisillä ja suurimmalla osalla vastausta kysymykseensä etsiessään ei ole mitään aiempaa kokemusta projektoreista, joten virta vetää TV:seen päin. Iso televisio kuitenkin maksaa reilusti, eikä kotiteatterihuonetta rakentavalla yleensä ole aikomustakaan edes vilkaista niitä marketin ikivanhoja malleja. Mihin johtopäätökseen tässä siis pitäisi tulla?
Kummalla siis pääsee järkevämpää tulokseen missäkin tilanteessa ja ennen kaikkea, kumpi tuleekaan edullisemmaksi?
Sijoitus se ratkaisee!
Kaikesta tärkein huomioitava asia kotiteatteria rakennettaessa on sen sijoituspaikka. Laitteet on hankittava tilaan sopiviksi tai niistä ei saada niiden koko potentiaalia irti. Pahimmassa tapauksessa kalliimmat laitteet näyttävät ja kuulostavat tilassa huonommalta kuin edullisemmat, jos niitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi niin pienessä tilassa kuin mihin olet ne sullonut.
Kotiteatterin kasaus on pitkäaikainen projekti ja useimmille harrastus, eikä sitä tulisi koskaan aloittaa pelkkiä laitteita hankkimalla. Tätä tärkeämpää on katselutilan optimointi parhaiten tarkoitukseensa sopivaksi esimerkiksi sisustuksella, akustoinnilla ja muilla keinoilla.
Joskus tarpeen voi olla jopa remontointi, jos kyse on omakotitalo-asumisesta ja kyseessä on vakava harrastuneisuus.
Aloita siis esimerkiksi kartoittamalla tilan mitat ja luonnostele mahdollisten laitteiden sijoituspaikat joko paperille tai vaikkapa 3D-mallinnusohjelmia hyödyntämällä. Jos et ole kokenut hifiharrastaja, voi olla myös aiheellista esittää suunnitelma esimerkiksi jonkin asiantuntijaliikkeen edustajalle joka voi myös paremmin neuvoa sinua oikeiden laitteiden valinnassa.
Mystinen projektori
Useimmilla ihmisillä ei ole mitään tietoa laitteista nimeltä videotykit ennen kiinnostusta omaa kotiteatteria kohtaan. Tästä johtuen kaikki aihepiiriin liittyvä on usein täyttä hepreaa ja aloitteva harrastaja tuntee itsensä helposti avuttomaksi. Malleja on paljon eri hintaluokissa, paljonko hyvään videotykkiin pitäisi panostaa kun ei haluaisi tyhjästäkään maksaa? Edullisten mallien ja valmistajien toimivuus epäilyttää, joten pitäisikö kuitenkin pelata varman päälle?
Kuten televisioitakin, myös videotykkejä on saatavilla sekä 3D- ja Full HD -tekniikoita tukevina että HD Ready -malleina. Valmistajien kirjoon kuuluu puolestaan niin Sony, BenQ, Panasonic, Epson, Optoma, JVC kuin ViewSonickin – muutamia mainitakseni. Hintakirjokin on melko laaja: halvimmat tuotteet voivat lähteä alle tonnilla, mutta toiset maksavatkin jopa kymmenkertaisesti siihen nähden.
Mikä näistä olisi sitten juuri sinulle sopiva?
Tätä varten esim. valkokangas.net kehitti oman videotykkivertailunsa. Palvelu on kehitetty ei-ammattilaisille, joilla ei ole juuri tietoa videotykkien ominaisuuksista tai eroista.
Valkokangasta saa metrihinnalla, entä televisioita?
Videotykki toki näyttää kuvaansa esimerkiksi seinälle heijastettuna ilman kangastakin, mutta usein seinillä on kuitenkin jotain mikä haittaa näkyvyyttä. Puhdas valkoinen väri jota valkokankaissa käytetään on kuitenkin paras mahdollinen tausta heijastaa mitä tahansa kuvaa, jotta se pysyy mahdollisemman selvänä katsella – ohjelmamateriaalista ja sen värimaailmasta riippumatta.
Valkokankaan ehdoton etu televisioiden tuumin nähden on se, että kun projektori on jo hommattu, pystyy kuvakokoa kasvattamaan helposti ja edullisesti lähes rajattomasti. Jos esimerkiksi 100” kangas lähtee alle 300 eurolla, paljonko vastaavan tuumaisesta televisiosta saisi maksaa? Luulempa, että monen budjetille liikaa eikä tuon kokoluokan tuotteita välttämättä ole edes kuluttajille saatavilla. Valkokankaan myös saa helposti piiloon rullaamalla – TV ei näkyvistä mitenkään häviä, vaikka sen sammuttaisi.
Projektori on tässä vaihtoehdossa se ainut kallis osa. Muiden tarvikkeiden hinnat ovat melkeimpä olemattomia verrattuna siihen, mitä samanlaisen ja varsinkin yhtä suuren kokoonpanon saaminen TV:n avulla maksaisi. Halpaa touhu ei jokatapauksessa ole, joten oma kotiteatterihuone jää ikävä kyllä opiskelijoilta ja työttömiltä tekemättä.
Liitettävyyskin on tärkeää
Videotykki on yleensä hieman hankalampi liitettävä muihin laitteisiin kuin televisio. Ensinnäkin, siinä on yleensä vähemmän käytettävissä olevia liitäntöjä kuin televisioissa – joskin halvemmista TV-malleistakin niitä on karsittu urakalla. Videotykki myös vaatii erillisen digiboksin ja kaiuttimet, televisioissahan ne on jo itsessään. Erilliset kaiuttimethan tulevat kysymykseen kotiteatteri kasatessa jokatapauksessa, joten tälle ei kannata antaa juurikaan painoarvoa.
Televisio on puolestaan helppo liittää moniin laitteisiin. Kaikkia tarvittavia liitäntöjä kuten HDMI ja komponentti on useimpi kappale, videotykeissä ne rajoittuvat usein yhteen tai kahteen. Myöskään äänilähtöjä ei ole.
Videotykki näin karkeasti sanottuna siis ehkä vaatii hieman enemmän erillisiä laitteita, jotta sitä voi käyttää monipuolisesti ja hallita helposti. Tämä on totta erityisesti, jos siihen halutaan liittää useampia lähdelaitteita kerrallaan.
Videotykin ja TV:n pääasialliset erot
Molemmilla laitteilla voidaan välittää kuvaa yleisön nähtäväksi, mutta laitteiden tekniikat eroavat toisistaan monin tavoin. Laitteet ovat myös varsin erilaiset, joten se tulee ottaa huomioon sijoituksessa.
Tekniseltä kannalta
Videotykki on eräällä tavalla vain yksi laite, jonka tarkoitus on vain kuvan heijastaminen. Kaikki muu on tehtävä muilla keinoilla ja laitteilla.
Videotykin liitännät ovat varsin kehnot, kuten yllä tuli ilmi. Kotiteatterivahvistimen hankkiminen on siis paikallaan – tietysti jo kaiuttimienkin tähden. Televisio-ohjelmien katsomiseen tarvitaan erillinen digiviritin eli digiboksi.
Vaikka videotykki tuleekin aina halvemmaksi kuin jättitelevisio, tulee siihenkin helposti ylimääräisiä kustannuksia. Yksi näistä on tykkien lamput, joiden hinnat ovat varsin korkeita – useita satasia vähintään. Käyttöaikaahan lampuilla toki on tuhansia tunteja, mutta tästä huolimatta tykkiä ei kannata koskaan jättää turhaa päälle. Projektoria siis ei passaa käyttää taustaseurana kuten monet tekee televisioinsa kanssa!
Videotykki ei pidä siitä, että sitä sammutellaan ja käynnistellään kokoajan. Jos tämä on sinulle tuttua TV:n kanssa, kannattaa oppia tavasta pois. Videotykki on myös televisiota hitaampi. Kaikki tietävät, että kestää oman aikansa tykin käynnistyksestä kuvan saamiseen. Televisioiden kohdalla näin ei ole.
Sijoitukselliselta kannalta
Televisio sijoitetaan usein tv-tasolle tai vaihtoehtoisesti seinälle. Varsinkin iso televisio tasolla voi saada kalustuksen tuntumaan raskaalta ja viehän se kiitettävästi itse tilaakin. Seinäasennus on parempi vaihtoehto, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa että se on aina siellä riippumassa ja näkyvissä. Kaikki eivät halua muuttaa kotiaan kuin studioksi pelkkien laitteiden vuoksi.
Videotykki puolestaan asennetaan pysyvästi kattoon tai ylähyllylle ja on sijoituksensa ja pienen kokonsa vuoksi huomattavasti sirompi vaihtoehto. Käytännössä sen olemassa olon voi asennuksen jälkeen unohtaa, on se sen verran huomaamaton. Myös itse screenin eli valkokankaan saa helposti kelattua piiloon ja onhan olemassa myös moottoroituja ratkaisuja.
Iso televisio voi toki toimia olohuoneen keskipisteenä ja katseenvangitsijana, mutta kaikki eivät koe asiaa samalla tavalla. Koti on kuitenkin koti eikä sitä haluaisi muuttaa kokonaan miksikään teatteriksi. Siksi monet harkitsevatkin oman erityisen huoneen perustamista näille laitteilleen.
Videotykin heijastettu kuva kärsii auringonvalosta, joten tämä tulee huomioida sen sijoituksessa. Eihän TV:kään tietysti tälle vaikutukselle immuuni ole, mutta kuitenkin asia on sen kohdalla vähäpätöisempi.
Mielipidekysymys?
Kumpi sitten näistä kannattaisi valita – jätti-TV vai videotykki? Vastaus ei ole niin yksiselitteinen, enemmän kyse on mielestäni makuasiasta ja miten kukin haluaa hommat hoitaa.
Videotykin tuoma taloudellinen etu nousee oikeuksiinsa vasta isompia tuumakokoja mietittäessä, pienempään tilaan ei siis projektoria kannata ainakaan pelkän säästön toivossa hankkia. Jos esimerkiksi ajatellaan 80” kangastakin, sitä ei ihan läheltä voikaan tapittaa. Soveltuuko siis olohuoneeseesi tai erilliseen kotiteatterihuoneeseesi paremmin kohtuuhintainen 46” tai 50” Full HD/3D-televisio? Sellaisiakin voi saada nykyisin jo hyvinkin parilla tonnilla.
Molemmilla tekniikoilla voidaan saada aikaiseksi hyvää kuvaa – tosin monen mielestä videotykki ei pärjää televisioille kuvan kontrastissa, kirkkaudessa ja värissä.
Televisioilla säädöt ovat yleensä paremmat Enemmän itse kiinnittäisin kuitenkin huomiota esimerkiksi 1000 ja 5000 euron projektorien ja 500 sekä 5000 euron televisioiden välillä. Saman hintaluokan videotykkien ja televisioiden erot ovat varsin olemattomia, ellei itse ympäristö niitä aiheuta.
Jos siis haluat keskikokoista tai astetta suurempaa kuvaa kotiteatteriisi, on ehkä järkevämpää mennä perinteisellä töllöllä. Jos puolestaan haetaan jättimäistä kuvakokoa eikä sijoitus ole tälle ongelma, ehdottomasti kannattaa valita videotykki. Niin isoja televisioita ei ole edes olemassa kuin miten suurta kuvaa videotykillä saadaan aikaiseksi. Ja vaikka olisikin, säästöt olisivat tällä tavalla huimat!
Kummallakin metodilla on kuitenkin oma kannattajaryhmänsä, joidenka päitä ei kovin helpolla käännetä.
