by InesSamsung toi muutama vuosi sitten markkinoille uudet Googlen Chrome OS käyttöjärjestelmällä varustetut pienet kannettavat tietokoneet, joista tituleerattiin miniläppäreiden toista tulemista. Kompaktit 11-14 tuuman läppärit ovat omiaan kulkemaan mukana vaikkapa repussa tai käsilaukussa, tarjoten kuitenkin täysiverisen tietokoneen ja fyysisen näppäimistön ja hiiren ansiosta samaa käyttömukavuutta, jonka vuoksi jähmetymme vielä ajoittain työpöytämme ääreen. Ykköskoneeksi Chromebookista ei missään nimessä ole, vaan se kilpailee pitkälti samassa kategoriassa kuin isot tabletit – ja varsin menestyksekkäästi.
Chromebookit olivatkin viime vuoden myydyimpiä tietokoneita Amazonissa. Suuren suosionsa ansiosta myös HP, Acer ja Asus ovat lähteneet mukaan Chrome OS kilpaan. Nämä menevät kuin kuumille kiville.
Miniläppärin paluu?
Muistatte varmaan netbookit eli miniläppärit noin viiden vuoden takaa. Tämä silloinen hittituote katosi melkein yhtä pian kuin tulikin. Ihmiset rakastuivat sen pieneen kokoon, mutta jostain syystä olettivat saavansa normaalin läppärin tehot pienemmässä paketissa. Näin ei tietenkään ollut ja koko juttu kuivui kokoon. Windows oli aivan liian raskas alusta näin keposille laitteille ja valitettavasti Linuxinkin vahvasti alkanut voittokulku tyrehtyi Microsoftin vallankaappaukseen tälläkin alalla.
Kauan laitteita ei myyty eikä liiemmin käytettykään. Useimmilla ne jäivät pölyttämään kaapin pohjalle, jossa osalla ne varmaan vieläkin lepäävät – allekirjoittanut mukaan lukien. Ehkä ideaan ei vaan panostettu tarpeeksi, jotta konsepti olisi voitu toteuttaa kunnolla?
Uusissa Chromebookeissa on hyvin samanlainen taustaidea kuin aiemmissa miniläppäreissä. Niitä myydään niiden kompaktilla koolla, täysiverisenä tietokoneena fyysisellä näppäimistöllä sekä tietysti edullisella hinnalla. Niissä on kaikki tarvittava päivittäiseen käyttöön, joka kattaa niin somen, surffailun, sähköpostin, musiikin, Youtuben ja netti-tv:t kuin kevyen työskentelynkin.
95 % ihmisistä tämä on kaikki mitä he koskaan tietokoneella tekevät.
Juuri sopivan kokoinen mukaan
Chromebookkeja myydään pääasiassa kolmessa koossa. Pienin on 11,6”, keskikoko noin 13” kieppeillä ja suurin 14 tuumaa. Niissä kaikissa on HD-näyttö sekä sisäinen SSD-levy. Laitteissa on USB-liitännät, muistikortinlukija sekä osassa myös HDMI ulkoiseen näyttöön tai televisioon liittämiseksi. Verkkoon pääsee niin langattomasti sisäisellä WiFi:llä kuin kiinteästi ethernet-kaapelillakin.
Suorittimina Chromebookeissa toimivat pääasiassa Intelin Celeron < 2 GHz suorittimet yhdellä tai kahdella ytimellä. Joissakin malleissa nähdään myös Samsungin omia suorittimia sekä vanhemmissa ARM-pohjaisia ratkaisuja. Keskusmuistia on mallista (ja hinnasta) riippuen joko 2GB tai 4GB. Kaikissa malleissa on integroitu näytönohjain joko Inteliltä tai NVIDIA:lta.
Chromebook on kätevän kokoinen kannettava laite Googlen ohjelmistoilla. Kuvassa 13,3” Asuksen malli.
Käyttöjärjestelmänä Chromebookeissa on Googlen oma Chrome OS, joka rakentuu pitkälti yhtiön omien ohjelmien ja pilven varaan. Jopa tiedostojen oletustallennuspaikkana käytetään Google Drivea, jonne Chromebookin ostaja saa 100GB ilmaista tilaa ensimmäisen kahden vuoden ajaksi. Sähköpostina käytetään GMailia, Office-tiedostojen käsittelyyn Google Docsia ja selaimena tietysti nimensä mukaisesti – Chromea. Käytännössä Chromebook on siis täysi Googlen monopoli järjestelmineen ja tuotteineen. Ohjelmat asennetaan Chrome Web Storesta, joiden varassa yksinomaan olet – tosin niitä on kyllä kymmeniä tuhansia. Google yrittää selvästi pönkittää omaa asemaansa markkinoilla tällä tavoin.
Laitteet ovat äärimmäisen kevyitä, suurimmatkin mallit alle 2kg. Kätevän kokoisen laitteen akkukin kestää parhaimmillaan jopa yli 10 tuntia. Lienee sanomattakin selvää että näiden laitteiden myyntipotentiaali on nimenomaan kannettavuudessa eikä huimissa teholukemissa. Ne on tarkoitettu liikkuville ihmisille ja esimerkiksi mukaan matkalle taikka yökylään mummolaan – ei korvaamaan nykyistä masiinaa.
Paljon vähällä rahalla
Chromebookit myyvät hyvin, koska ne ovat yksinkertaisesti halpoja. Kalleimpienkin 14” tuuman mallien hinta jää reilusti 400 euron alapuolelle. Edullisimman 11,6” mallin voi puolestaan saada jopa alle 200 euron. Kaikkihan tietävät että hinta ratkaisee ja vain halpa myy, joten enempää ei liene tarve sanoa.
Halvasta hinnasta huolimatta en sanoisi kuitenkaan että tuote on huono. Se on vain erilainen. Chromebook ei missään nimessä kilpaile Windows 8 -läppäreiden, saati Macbookien kanssa. Pahimmat kilpailijat löytyvät ennenkaikkea mobiilipuolelta – varsinkin tableteista. Monet ihmiset etsivät kompaktia, helposti mukana kannettavaa laitetta jolla hoitaa kaiken peruskäytön. Kaikki eivät kuitenkaan innostu kosketusnäytöistä tai halajavat sitten hieman isompaa näyttöä kuin mitä tablet-tietokoneilla on tarjota.
Googlen Chromebook yrittää iskee juuri tähän väliin ja kohderyhmään.
Chrome OS on nopea ja kevyt käyttöjärjestelmä, joka käynnistyy vain muutamassa sekunnissa. Automaattisesti päivittyvä järjestelmä ei hidastu ajan myötä eikä siihen kohdistu virusvaaraa
Chromebookin mukana saa kuitenkin myös paljon muuta kuin pelkän koneen – esimerkiksi jo mainitun 100GB ilmaisen pilvitallennustilan Driveen kahdeksi vuodeksi. GMail on maailman suosituin sähköpostipalvelu, joka on integroitu vahvasti järjestelmään. Google Docs on Microsoft Office vastine Chromebookille, ei ehkä niin kattava kuin isoveljensä mutta peruskäyttöön monille täysin riittävä. Saatavana on lisäksi esimerkiksi Google Music, Spotifyn-kaltainen musiikkipalvelu. Toiminnallisuutta voi lisätä ja ulkonäköä muokata Chrome Web Storen tuhansilla sovelluksilla ja lisäosilla, joista suurin osa on ilmaisia. Selaimena voi käyttää suureen suosioon noussutta Chromea.
Suurin osa tästä kaikesta on ihmisille jo PC-puolelta tuttua, joten käyttäminen jatkuu saumattomasti myös Chrome OS:n puolella. Lisäksi koska useimmista palveluista on saatavilla oma sovelluksensa, kuten esimerkiksi Play-kaupasta, on käyttäminen normaalia jouhevampaa.
Itse Chrome OS käyttöjärjestelmä on ilmainen ja automaattisesti päivittyvä. Chrome OS pohjautuu Linuxiin ja on avointa lähdekoodia. Se nopea, kevyt ja tietoturvallinen. Haittaohjelmista ei Linuxin tapaan ole harmia tälle laitteelle.
Loistava kakkoskone peruskäyttöön
Chromebook ei pienen kokonsa, resurssiensa ja pelkkään Googleen rajoittuneisuutensa takia sovellu ensisijaiseksi koneeksi. Ei missään nimessä, älä edes harkitse sitä vaan usko viisaampaa. Vaikka kuvio voikin aluksi tuntua jopa mukavan yksinkertaiselta, se muodostuu sen ongelmaksi pidemmässä juoksussa.
Chromebookin toiminta on tosiaan yksinomaan Googlen palveluiden varassa. Et voi asentaa siihen Chrome Web Storen ulkopuolisia ohjelmia, käyttää muuta selainta kuin Chromea ja sähköpostinkin joudut lukemaan nettisivuilta – ellet siis käytä GMailia. Youtube, Yle Areena ja ilmeisesti myös Netflix nyt HTML5-soittimella toimivat, mutta Silverlight pohjaiset nettipalvelut eivät. Microsoft Silverlightia ei ole virallisesti saatavilla Linux-alustalle, vaikkakin sen käyttö pienen säätämisen jälkeen on muilla Linux-järjestelmillä mahdollista. Tämä jättää siis Katsomon, Ruudun ja monet muut suositut palvelut käytön ulkopuolelle.
Chromebookin rauta ei myöskään ole kovin järeää. Celeron 1,4 GHz, 4GB RAM, 32 GB sisäistä tallennustilaa sekä intergroitu grafiikkapiiri eivät kykene ihmeisiin. Käyttö siis todella jää siihen Facebookin ja Twitterin selaamiseen, Youtube 720p kuvaan ja asiakirjojen kirjoitteluun. Järjestelmä ei myöskään mielellään tallenna mitään sisäiselle SSD-levylle vaan kaikki halutaan Googlen palvelimille. Eikä 32GB tilaan sitten ihmeemmin tallentelekaan, vaikka tässä tapauksessa onneksi järjestelmä ei haukkaakaan tuosta osiosta kuin murto-osan.
Chrome Web Store on paikka Chrome-selaimen liitännäisille sekä Chromebookin ohjelmille. Kuvakaappaus.
Näistä syistä johtuen monet ovatkin näpsäyttäneet ovelasti sanoa, että Chrome OS ei ole edes itse käyttöjärjestelmä vaan Chrome-selaimen ympärille rakennettu kokonaisuus. Tämä on itseasiassa totta, koska Chrome Web Storesta saatavat ohjelmat eivät edes ole varsinaisia sovelluksia vaan selainliitännäisiä ja lisäosia. Kaikki tieto tallennetaan ja sitä käsitellään Googlen servereiden kautta, joten itse järjestelmä toimii ikää kuin vain välikätenä.
On siis enemmän kysymys henkilökohtaisesta mielipiteestä, pitääkö tätä hyvänä vai huonona asiana. Haluaako siis jakaa koko elämänsä Googlen kanssa vai maksaako mieluummin enemmän perinteisemmästä ratkaisusta.
Kuka sitten haluaa tietokoneen Googlelta?
Tämä on varmasti se kysymys mikä jokaisella tuli ensimmäisenä mieleen Googlen tietokoneista. Viimeaikainen NSA-vakoilukohu on herättänyt kaikkein avoimimpienkin ihmisten suojeluvietin omaa yksityisyyttään kohtaan. Kuka siis haluaa kaiken tämän tiedon jälkeen vapaaehtoisesti koko tietokoneen ja sen palvelut yksinomaan Googlelta?
Google on ennenkaikkea haku- ja tietopalveluita tarjoava yritys, vähän niin kuin siis kotimainen Fonecta. Google elää tiedosta ja heidän bisnes on riippuvainen kerätyn tiedon ja laadun määrästä. Lienee siis selvää että tällöin tietoa on kerättävä aina yhä enemmän, kohdistetummin ja yksityisemmin. Keinotkaan eivät tässä pelissä välttämättä ole aina niin mustavalkoiset kun monet luulevat. Moni yllättyisi kuullessaan kuinka suuren portfolion jokaisen ihmisen nettikäyttäytymisestä saisikaan aikaiseksi. Tällaisesta profiloinnista mainostajat ja muut kumppanit maksavat hyvin.
Google saa kerättyä tiedot ja tarjoaa vastineeksi ilmaisia tai hyvin edullisia tuotteita ja palveluita. Molemmat voittavat, vai kuinka?
Tokihan Chromebookien alhainen hinta muodostuu pääasiassa edullisista komponenteista ja vapaasta käyttöjärjestelmästä. Mutta itse olen ainakin sen verran epäileväinen, että uskon että hintaan on laskettu osa yksityisyydestä. Myydään halvalla että saadaan lisää vakoiltavia. Makes sense.
Hyvältä kuitenkin vaikuttaa
Kaikesta tästä huolimatta Chromebook vaikuttaa varsin hyvältä tuotteelta. Siinä on ideaa ja sille on muodostunut jo melko suuri kannattajajoukko. Massatuotetta Chromebookista tuskin koskaan tulee, mutta en usko sen olevan Googlen tavoitekaan. Asiakaskunta on lähinnä kevyttä, kannettavaa laitetta hakevissa, joille Googlen palveluiden käyttäminen on enemmän elinehto kuin karkote.
Acer C720 on 11,6” Chromebook – ja vain 199 euroa!
Joitakin pahojakin puutteita Chromebookeissa kuitenkin vielä on – kuten jo tuo mainittu Silverlight-puute. Toisaalta, on hyvin todennäköistä että on vain ajan kysymys kun tälle löytyy korvaaja, kuten Adobe Flashille Chromen omasta Pepper Flashista. Sitä paitsi HTML5 on nykyaikaa ja sitä tukevia palveluita tulee kokoajan lisää.
Toinen merkittävä ongelma on sovellusten puute. Yksikään tietokonejärjestelmä ei voi jäädä niin rajoittuneeksi että ohjelmien asennus on mahdollista vaan omasta kaupasta. Androidiinkin voi asentaa Play-kaupan ulkopuolisia sovelluksia, samoin Ubuntuun pakettivarastojen ulkopuolelta. Tähän pitäisi saada muutos pikimmiten, jos Google aikoo laajentaa käyttäjäkuntaansa muihinkin kuin vain omien palvelujensa käyttäjiin.
Lisätietoja
Yritän saada yhtä tällaista testattavaksi lähikuukausien aikana, jolloin voin esitellä itse järjestelmää ja sen toiminallisuutta lähemmin. Siihen saakka poimin jotain pientä lisätietoa näistä tähän alle.
Esittelyvideot
Pari hyvää videota Chromebookeista ja Chrome OS:stä, jotka löysin Youtubesta. Näistä käy mielestäni hyvin ilmi, mitä Chromebook/Chrome OS tarjoaa, kenelle se on suunnattu, mitä kaikkea sillä voi tehdä jne.
Myös Googlen omat Chromebook sivut antavat varsin hyvän yleiskäsityksen, millaisesta laitteesta ja järjestelmästä on oikein kyse:
Jälleenmyyjät
Vaikka Chromebookit käyttävätkin Googlen Chrome OS:ä, Google vastaa ainoastaan käyttöjärjestelmästä ja sen sovelluksista. Itse laitteita valmistavat samat tutut valmistajat PC-puolelta, kuten Asus, Acer, HP ja Samsung. Kaikkien näiden valmistajien valikoimaan kuuluu useampia malleja eri näyttökoolla, komponenteilla ja ominaisuuksilla.
Chromebookeja löydät lähes kaikista samoista liikkeistä kuin muitakin tietokoneita. Esimerkiksi Verkkokauppa.com:lla on varsin laaja valikoima näitä eri valmistajilta.
Miltä Chromebook sinusta vaikuttaa? Omistatko kenties jo tällaisen? Jätä mielipiteesi laitteesta kommentteihin, niin saadaan useamman näkemystä aiheesta.
