by ThomasInternetistä ja monelta CD:ltä tuttujen PDF-tiedostojen tallentamiseen tarkoitettu Adobe Acrobat -ohjelmisto on ehtinyt jo 4-versioonsa. Vuosien mittaan Acrobat on saavuttanut käytännössä standardin aseman sähköisten dokumenttien jakelussa. Eikä ansioitta, sillä tiiviisti pakattu PDF on kevyt kuljettaa ja koko sivu kuvineen ja kirjasimineen sisältävä PDF-tiedosto aukeaa samannäköisenä sekä Macintoshissa että Windows-koneissa.
Tiedostojen katselemiseen tarvittava Acrobat Reader -ohjelma on ilmainen ja uusin 4-versio on saatavissa Adoben WWW-sivuilta. PDF-tiedostojen tallentamiseen tarvittavat ohjelmat taas löytyvät suunnilleen 1800 markan hintaisesta Adobe Acrobat -paketista.
Säädöt kohdalleen Distillerissä
PDF-tiedostojen tallentamiseen on tarjolla kaksi tuttua välinettä. PDFWriter on helppokäyttöinen tulostinohjain, jonka kuvake ilmestyy työpöydälle muiden tulostimen joukkoon. PDFWriter valitaan tulostimeksi ja ohjelmista tulostettaessa se tallentaa muitta mutkitta sivut PDF-tiedostoksi.
PDFWriter on helppo, mutta sillä on omat rajoituksensa. Varsinkin PostScriptin varassa toimivien grafiikka- ja sivuntaitto-ohjelmien kanssa on parempi käyttää Acrobat Distilleriä, joka jauhaa PDF:iä LaserWriter-ohjaimella tiedostoon tallennetusta PostScript-koodista.
Distillerissä on monenlaisia mahdollisuuksia säätää PDF-tallennuksen asetuksia. Kuvien pakkaussuhde ja tarkkuuden pienentäminen ovat tehokkaita keinoja tiedoston koon kutistamiseen, mutta tulostettavaksi tai varsinkaan painettavaksi päätyviä kuvia ei pidä liian kovalla kädellä murjoa. Toinen tärkeä tiedoston kokoon ja toisaalla tulostettavuuteen vaikuttava asetus koskee kirjasinten pakkaamista tiedostoon.
Distillerin uudessa versiossa asetuksien kanssa pelaamista on helpotettu kolmella valmiiksi tehdyllä profiililla. “ScreenOptimized” virittää Distillerin tekemään PDF:ää näytöllä katselemista varten, “PrintOptimized” tulostettavaksi ja “PressOptimized” painettavaksi. Omia asetuksiakin voi toki tehdä ja ne voidaan tallentaa uusiksi profiileiksi. Asetukset voi myös tallentaa tiedostoksi muille Distillerin käyttäjille jaettavaksi.
Näin esimerkiksi painotalo voi tehdä oman Distiller-profiilinsa ja jakaa tiedostoa asiakkailleen. Näin varmistetaan oikeiden asetusten käyttö, eikä PDF-tiedostojen tallentajan tarvitse virityksillä päätään vaivata.
Ex-Exchange
Acrobat Exchangen nimestä on jälkimmäinen osa pudonnut ja Acrobat-paketin keskeisin sovellus tunnetaan nyt pelkällä Adobe Acrobat -nimellä. Nimenmuutoksella halutaan selkeyttää kieltämättä kovin sekavaa pakettia ja nostaa tärkein väline esiin muiden ohjelmien joukosta
Nimenmuutoksen yhteydessä myös ohjelman käyttöliittymää on siivottu. Työkalut on nyt jaettu kahteen riviin. Ikkunan yläreunassa on samanlaiset sivujen lukemiseen tarkoitetut työkalut kuin Acrobat Readerissäkin. Varsinaiset PDF-dokumentin muokkaamiseen tarvittavat välineet ovat taas ikkunan vasemmanpuoleisessa kehyksessä. Merkillistä kyllä työkaluja ei voi irrottaa dokumentin päällä kelluviksi paleteiksi, vaikka Acrobatin Windows-versiossa näin voi tehdäkin.
Uusittu käyttöliittymä on entistä selkeämpi ja varsinkin muiden Adoben ohjelmien käyttäjät tuntevat olonsa kotoisaksi myös Acrobatin seurassa. Ohjelman näppäinkomennotkin toimivat Photoshopin ja Illustratorin tapaan, mikä helpottaa suunnattomasti ohjelman käyttöä.
Sinänsä ohjelman toiminnot ovat ennallaan. Adobe Acrobatilla tehdään PDF-tiedostoon pieniä korjauksia ja rakennetaan sivujen lukemista helpottavia apuvälineitä tiedostoihin. Linkit, kirjanmerkit, sivukuvakkeet ja artikkelijuoksutukset ovat jo tuttuja Acrobatin aiempien versioiden käyttäjille. Näiden lukuapujen rakentamiseen tarkoitetut välineet ovat miltei ennallaan.
PDF-sivujen korjailumahdollisuudet ovat sensijaan kehittyneet merkittävästi. Tekstiä käsitellään edelleenkin yhden rivin mittaisissa pätkissä, mutta kirjasinten käsittely on nyt helpompaa. Sivun teksti- ja kuvaelementtejä voi siirrellä vapaasti ja kuvat voi avata piirto- tai kuvankäsittelyohjelmaan korjailtavaksi. Kun tiedosto sitten tallennetaan, muutos päivittyy PDF-sivulle välittömästi.
Acrobatin välineet sähköisen vedoksen käsittelyyn ovat entistä paremmat. PDF-sivuille voi tehdä kommentteja paperimaailmasta tutuilla tavoilla: leimaamalla, korostuskynällä, liimaamalla sivulle muistilappuja ja yli- tai alleviivaamalla. Kommentit voi myös sanella ääniviestiksi tai liittää sivuun tiedostoliitteenä.
Skannauksia ja katalogeja
Muiden Adoben ohjelmien tapaan Acrobatissakin on tukeva alusta Adoben omille ja muiden valmistajien laajennuksille, joiden avulla ohjelman toimintoja voidaan laajentaa joustavasti.
Acrobat-paketin mukana tulee koko nivaska monenlaisia pieniä apuohjelmia. Ohjelmista käsin tallentamisen lisäksi sivuja voi lisätä PDF-tiedostoihin myös paperidokumentteja skannaamalla. Acrobatin Capture-laajennuksella sivujen lukeminen jää tosin vähiin, sen verran kankeaa se on.
Acrobat-pakettiin kuuluu myös hakuindeksien tallentamiseen käytettävä Acrobat Catalog -ohjelma. Ohjelmapaketin CD:ltä ei sensijaan löydykään sellaista Acrobat Readerin versiota, jolla indeksihaku onnistuisi. Omille CD:eille dokumenttien oheen tallennettavaksi tarkoitettu Acrobat Reader + Search tulee jakeluun Adoben WWW-sivuille joskus kesän aikana.
PDF ja painotyöt
PDF:n merkitys painotuotteiden valmistuksessa kasvaa jatkuvasti. PDF:n käyttö suunitteluohjelmien omien tiedostomuotojen sijaan helpottaa painofilmien tulostusta merkittävästi, kun vältytään laitteistojen, ohjelmistojen, niiden versioiden ja kirjasinten aiheuttamilta sotkuilta
Ammattikäyttäjiäkin on Acrobat 4 -päivityksessä ajateltu. PDF-tiedostomuodon 1.3-versio perustuu PostScript 3:seen ja mahdollistaa muun muassa edistyneempien häiveiden ja maskien käytön. Sivun koko voi nyt olla jopa 200 x 200 tuumaa, joka riittää jo isompiinkin julisteisiin. PDF 1.3 tukee ICC-väriprofiileja ja käsittelee TrueType-kirjasimia aiempia versioita varmemmin.
Työnkulkua myös ammattikäytössä parantavat jo aiemmin mainitut Distiller-profiilit ja korjausmerkinnät. PDF-tiedostojen korjaamiseen Acrobat 4:senkaan eväät ei vielä riitä. Acrobat-laajennuksena on saatavissa muun muassa EnFocus Softwaren PitStop, jolla sivulle voi tehdä isompiakin korjauksia.
Puuttumaan jää
Acrobatissa on monta uutta hienoa toimintoa, mutta monta jää vielä puuttumaankin. Acrobat 4:n Macintosh-versiosta nimittäin puuttuu useita Windows-versiossa mukana olevaa ominaisuutta.
Tärkein niistä on Adobe Acrobat -ohjelman kyky tallentaa WWW-sivuja PDF-tiedostoksi. Aloitussivun osoite annetaan Acrobatille, se hakee sivun Internetistä ja muuttaa PDF-tiedoston sivuiksi. Sivulla olevan linkin napsauttaminen aloittaa seuraavan sivun tallentumisen. WWW-sivujen tallennus Acrobatilla sujuu nopeasti ja tarkasti.
Acrobatilla surffaamalla WWW-sivuista saa nopeasti koottua siistin arkistoon, jonka tulostaminen ja tallentaminen vastaisuuden varalle on WWW-selaimeen verrattuna aivan erinomaisen helppoa.
Toinen Macintosh-Acrobatista puuttuva tärkeä toiminto on digitaalinen allekirjoitus. Ohjelman Windows-versiolla PDF-tiedostoon voi tallentaa salakirjoitetun digitaalisen allekirjoituksen, jolla voidaan varmentaa vaikka tiedostoon korjausehdotuksensa jättäneen henkilöllisyys. Macintosh-versiossa tätäkään toimintoa ei ole.
Toimistokäyttäjiä kaivertaa myös Windows-puolella tyylikkäästi toteutettu Microsoft Office -integraatio. PDF-dokumenttien tallentaminen Wordistä, Excelistä ja PowerPointista on äärimmäisen helppoa. Officen ja Acrobatin Macintosh-versioiden kesken moista yhteispeliä ei ole vaivauduttu järjestämään.
Macintosh-käyttäjien nostaman äläkän jälkeen Adobe ilmoitti täydentävänsä Acrobatin Macintoshia puuttuvilla toiminnoilla jälkikäteen. Osa toiminnoista Macintoshiinkin varmasti aikanaan saadaan, osa taas jää varmaankin puuttumaan jatkossakin. Esimerkiksi digitaalisia allekirjoitusmenetelmiä kehittävät ohjelmistotalot eivät Macintoshia kovinkaan innokkaasti tue.
