Suuri Linux UKK

img
Aug
05
Spread the love

Linux on suositumpi kuin koskaan, joten nyt jos milloinkaan on oiva hetki tutustua tähän avoimeen jättiläiseen paremmin, josta kaikki puhuvat. Androidin kiitokulku mobiilipuolella jos mikä on osoittanut Linuxin kustannustehokkuuden ja skaalautuvuuden laitteeseen kuin laitteeseen ja rikkonut samalla ne kaikki myytit, joidenka mukaan Linux on pelkkä nörttien lelu sekavine komentopäätteineen. Kaukana ovat ne ajat, jolloin Linux-järjestelmien käyttämiseen vaadittiin vähintään insinöörinpaperit – itseasiassa, tänäpäivänä moni tunnettu jakelu kuten Ubuntu tai Linux Mint ovat jo helppokäyttöisempiä ja yksinkertaisemmin ylläpidettäviä kuin perinteinen Windows.

Linux ei ole kaupallinen tuote, joten maailmassa on hyvin vähän tahoja jotka vapaaehtoisesti ajaisivat sen asioita. Siksi sillä varustettuja tietokoneita ei juuri elektroniikka-liikkeissä näe, vaan käyttäjän on itse asennettava haluamansa jakelu. Yhtään edistyneemmälle käyttäjälle tämä ei tietenkään ole ongelma, mutta koska yhä useampi meistä etsii valmiita laitteita kaupasta – tämä strategia ei oikein myy. Toisaalta olemme nähneet esimerkiksi Androidin kohdalla, että ihmiset eivät  yhtään vierasta Linuxia silloin, kun se tulee esiasennettuna.

Mikä oikein siis avuksi? Aion nyt omalta osaltani edistää Linuxin maailmanvalloitusta vastaamalla tässä artikkelissa yleisiin Linuxia koskeviin kysymyksiin, jotka ovat varmasti vahvasti jokaisen Windowsista Linuxiin hyppyä aikovien mielessä.

Epätietoisuus uhkakuvana

Ihmisten ehdottomasti merkittävin syy Linuxin vierastamiseen on se, että harva oikeastaan edes ymmärtää mikä Linux on. Toki suurin osa kyllä tietää, että jonkinlaisesta käyttöjärjestelmästä on kysymys, mutta useimmat kuitenkin otaksuvat että se on tavallaan ilmainen Windows. Juuri tämä olettamus toimii pettymyksen suunnannäyttäjänä, kun selviääkin ettei tämä ole yhtään sellainen kuin Windows. Esitän vastakysymyksen, miksi sen pitäisi olla?

Linuxin ajattelumaailma on hyvin erilainen kuin esimerkiksi Windowsin. Siinä missä Windows on alunperin suunniteltu yhdelle käyttäjälle, Linux-järjestelmät ovat puolestaan useiden käyttäjien järjestelmiä. Siinä missä Windowsista on tänäpäivänä muokkaantunut enemmän viihdejärjestelmä, Linuxin kohderyhmä on aina ollut enemmän ammattikäyttäjissä. Windowsissa käytetään kirjaimia (C:, D: jne.) kuvaamaan eri levyasemia, Linuxissa kaikki löytyy yhden / -juurihakemiston alta. Windows tallentaa eri asetuksiaan paikkaan nimeltä rekisteri. Linux- ja UNIX-järjestelmissä ihan kaikki koko käyttöjärjestelmässä on tiedostoja. Windowsille on saatavilla runsaasti erilaisia kaupallisia ohjelmia ja pelejä. Linuxissa puolestaan hyödynnetään samaa avointa lähdekoodia myös oheisohjelmistoissa.

Tässä vain muutama Linuxin ja Windowsin kymmenistä eroavaisuuksista. On tärkeää oivaltaa jo ennen mahdollista Linuxiin siirtymistä, että on kyse kuitenkin varsin erilaisista käyttöjärjestelmästä. Sanon tämän siksi, koska valtaosa kaikesta Linuxin saamasta negatiivisesta palautteesta liittyy juuri siihen, että on luultu asentamalla Linux saavansa tavallaan ”ilmainen versio Windowsista” ja petytty kun se ei sitten olekaan ollut sitä.

Tämä kaikki saattaa kuulostaa epäilyttävältä, jopa pelottavalta, mutta tarkoitus ei ole luoda paniikkia. Aloittelevan Linuxin käyttäjän tulisi kuitenkin ymmärtää ero näiden kahden järjestelmän välillä, ennen kuin alkaa syyttämään Linuxia vain siitä että se sattuu olemaan erilainen. Sillä ei ole olemassa vain yhtä oikeaa toimintatapaa, mutta on hienoa että meille kaikille on vaihtoehtoja.

Juuri tämä mielessä kirjoitin tämän artikkelin ja aion nyt paneutua niihin kaikkiin yleisimpiin kysymyksiin, joita erityisesti uusilla Linuxin käyttäjillä on yleensä mielessä. Toivon mukaan tämän lukeneena sinulla on parempi käsitys siitä, mikä Linux oikein on, miksi se on niin hyvä ja miksi sinunkin kannattaisi tutustua siihen paremmin.

Kysymyksiä ja vastauksia

Tässä monta tyypillisintä kysymystä, joita minulta on usein kysytty aloittelevien Linuxistien toimesta sekä mahdollisimman selkeät, yksinkertaiset ja ytimekkäät vastaukset niihin. Lisää voit kysyä kommenteissa.

K: Mikä Linux oikein on?

V:Teknisesti ottaen Linux on eräs käyttöjärjestelmän ydin eli kerneli, mutta arkikielessä Linuxilla yleensä viitataan kaikkiin Linux-ytimeen perustuviin käyttöjärjestelmiin, kuten esimerkiksi UbuntuDebian ja openSUSE. Virallisena ja paremmin soveltuvana terminä on pidetty etenkin ammattikielessä GNU/Linuxia, sillä eri Linux-jakelut pitävät sisällään paljon erilaisia GNU-projektin sovellusohjelmistoja. Pelkällä ytimellähän ei itsessään tee juuri mitään vaan itse järjestelmä rakentuu sen ympärille. Puolestaan Windowsissa, puhutaan usein NT-kernelistä.

Linux on erinomainen esimerkki yhteistyöstä, mitä kaikkea hienoa voidaan saada aikaan kun vapaiden ja avoimen lähdekoodin kehittäjät lyövät hynttyyt yhteen. Tuloksena on kaikille ilmainen ja vapaa kokonaisuus, jota voi käyttää, levittää ja muokata vapaasti.

K: Mistä Linux on oikein peräisin? Vanhakin keksintö?

V: ErilaisetUNIX-järjestelmät alkoivat levitä jo 1970-1980-luvulla. UNIX:sta tulikin mm. suorituskykynsä ja joustavuutensa ansiosta nopeasti hyvin suosittu käyttöjärjestelmä esimerkiksi yliopistoilla, niin palvelin- kuin työasemakäytössä. Kotikäyttöön tämä aalto ei koskaan juuri yltänyt, sillä tietokoneet ja Internet ylipäänsä tulivat kuluttajien saataville lähtökohtaisesti paljon myöhemmin. Ja sitten kun se aika koitti, Windows olikin jo tullut markkinoille.

UNIX:n lähdekoodi oli pitkään kaikkien saatavilla ja näin ollen kuka tahansa pystyi parantamaan sitä. Kun kaupalliset yritykset tulivat kehitystyöhön mukaan, rajapinnat ja työkalut standardoitiin eikä lähdekoodi ollut enää vapaasti jaossa.

Professori Andrew Tanenbaum oli kehittänyt aiemmin erityisesti opetustarkoituksiin suunnitellun oman Unix-tyyppisen käyttöjärjestelmänsä, Minixin. Myöhemmin kuvaan astui sitten Linus Torvalds, suomalainen Helsingin yliopiston opiskelija, joka halusi käyttää UNIX-pohjaista käyttöjärjestelmää tietokoneessaan, mutta piti Minixiä kuitenkin liian alkeellisena vaihtoehtona tarkoitusperiinsä. Tämän myötä hän alkoi kehittää omaa pääteohjelmaansa, josta sitten myöhemmin kehittyi itse Linux-ydin.

Pidemmällä aikavälillä kuitenkaan pelkällä kernelillä ei tee mitään. Tarvitaan myös itse käyttöjärjestelmän osia.Free Software Foundation oli jo 1980-luvun puolivälistä lähtien kehittänyt puolestaan käyttöjärjestelmän GNU-osia, tavoitteena luoda vapaa käyttöjärjestelmä. Ainoastaan itse ydin puuttui, jota sama kehitystiimi itseasiassa hetken aikaa kehittikin Hurd-nimellä. Linus Torvalds sai kuitenkin oman Linux-ytimensä valmiiksi aiemmin, ja loppu onkin sitten jo historiaa.

GNU/Linux syntyi 28. elokuuta vuonna 1991.

K: Kuka Linuxia oikein kehittää?

V: Itse Linux-ytimen virallisesta kehityksestä vastaa edelleen Linus Torvalds. Linux on kuitenkin avoimen lähdekoodin ohjelmisto, joten kuka tahansa voi tehdä siihen halutessaan muutoksia. Jos muutokset haluaa kuitenkin osaksi virallista versiota, ne tulee toimittaa Linux Kernel -postituslistalle jolloin muokattu ohjelmakoodi kulkee itse Torvaldsin tai hänen luottohenkilöidensä kautta.

Itse Linuxiin pohjautuvasta käyttöjärjestelmästä, kuten Ubuntu tai Android, vastaa itse jakelun tuottaja. Tähän kuuluu niin itse käyttöjärjestelmän kehitys, päivitys kuin käyttäjätukikin. Esimerkiksi Canonical vastaa Ubuntusta ja GoogleAndroidista.

K: Olenko ymmärtänyt oikein, onko Linux suomalainen tuote?

V: Tavallaan kyllä, sillä Linux-ytimen kehittäjä Linus Torvalds on suomenruotsalainen. Kuitenkin nykyään Torvalds asuu Yhdysvalloissa ja myös Linux-ytimen kehityksestä vastaa tätä nykyäLinux Foundtation. Toisaalta Torvalds on edelleen Linuxin projektikoordinaattori, vastaten pitkälti siitä mihin suuntaan projektia viedään.

Vaikka Linus onkin puoliksi suomalainen, on hän kuitenkin enemmän ruotsalaisemmasta perheestä ja kertonut mm. haastatteluissa puhuvansa paremmin ruotsia kuin suomea. Hän on myös jo pitkään asunut ulkomailla ja USA:ssa, joten amerikkalaisuus näkyy hänessä vahvasti.

K: Mitä Linux oikein maksaa?

V: Linux ei ole kaupallinen tuote, joten se ei maksa mitään. Sekä itse ydin että GNU/Linux -käyttöjärjestelmäkokonaisuus on julkaistu GNU GPL -lisenssillä (General Public License). GPL on vapaiden ohjelmistojen julkaisemiseen tarkoitettu lisenssi, joka antaa kenelle tahansa oikeuden käyttää, kopioida, muuttaa ja jakaa edelleen ohjelmia ja niiden lähdekoodia. Lisäksi GPL-lisenssi takaa, että nämä vapaudet säilyvät myös GPL-koodiin pohjautuvissa muunnelluissa tuotteissa. Mikäli siis GPL-ohjelmaa tai sen muunnelmaa levitetään edelleen, lähdekoodi on julkaistava samalla lisenssillä eikä ohjelman käytölle tai levitykselle saa asettaa muita lisärajoituksia kuin itse alkuperäisessä tuotteessa on määrätty.

GPL-koodia ei siis voi levittää omisteisesti, mutta lisenssi ei estä koodin kaupallista käyttöä kokonaan. Ohjelman käyttäjä tai muokkaaja saa myydä tuotteen kopioita tai muunnelmia, mahdollisesti esimerkiksi tukipalveluilla täydennettynä, kunhan vain noudattaa lisenssin asettamia ehtoja.

GPL-lisenssin rajoitusten vuoksi harva yritys on aiemmin halunnut kehittää esimerkiksi käyttöjärjestelmää ytimen ympärille, koska julkaistavan tuotteen yhteydessä pitäisi julkistaa myös itse kirjoitettu lähdekoodi. Kuitenkaan kaikille tahoille tämä ei ole ongelma, etenkin jos heidän liiketoimintansa ei ole riippuvainen itse tuotteesta saatavasta maksusta. Esimerkiksi Googlehan on kuuluisa jo ilmaisista verkkopalveluistaan, joten heille ei ole myöskään ongelma kehittää avointa mobiilikäyttöjärjestelmä Androidia ilman katetta, koska he hankkivat tulonsa muualta.

Vähän samanlainen kuvio esimerkiksi Canonicalilla. Eteläafrikkalaisen miljonäärin Mark Shuttleworthinperustama yritys on käytännössä omavarainen, koska Markin vuonna 2005 perustama Ubuntu-säätiö rahoittaa ja tukee sen toimintaa.

K: Kuka ihmeessä laittaa aikaansa ja rahaansa kehittäessään järjestelmää, josta ei saa edes katetta?

V: Vapaiden ohjelmistojen kehittämisen motiiveja saattaa itseasiassa olla useitakin. Ne voivat olla teknisiä, taloudellisia tai vaikkapa yhteiskunnallisia. Kehittäjien kannalta ehkä merkittävintä on halu oppia toisilta tuottajilta. Joillakin voi olla vain yksinkertaisesti halu auttaa, halu tuntea kuuluvansa osaksi ”maailmanparantajia”, halu jakaa omaa osaamistaan tai kehittyä muiden parissa entistä paremmaksi osaajaksi. Vapaa ohjelmisto ja avoin lähdekoodi on yhteisöllisyyttä parhaimmillaan: kaikki osallistuvat ja kaikki hyötyvät. Useimmille avointen ohjelmistojen kehittäjille vapaiden sovellusten kehitystyö voi olla vaikka harrastus oman palkkatyön ohessa. Joillekin se voi toimia esimerkiksi myös näyttötyönä opinnoissa.

Vaikka avointen ohjelmistojen kehitys on pääasiassa vapaaehtoistoimintaa, myös monet yritykset osallistuvat siihen ahkerasti. Monet yrityksistä saattavat tarvita heille paremmin räätälöityä järjestelmää, joten he muokkaavat jo olemassa olevaa koodia itse ja päästävät tekevänsä parannukset myös yleiseen jakeluun. Näin se auttaa kaikkia saman pulman kanssa painiskelevia.

K: Mistä Linuxin voi hankkia?

V: Vuonna 2015 kun meillä kaikilla on valokuidut ja LTE-yhteydet, järkevin ratkaisu on eittämättä ladata haluamansa jakelu netistä. Eri jakeluita voi joko googletella tai etsiä vaikkapa DistroWatchista, josta löytyvät kaikki merkittävimmät jakelut latauslinkkeineen.

Jos joku tietty jakelu kiinnostaa erityisesti, paras paikka tutustua siihen paremmin on tietysti itse jakelun kehittäjän verkkosivut.

Kun löydät haluamasi jakelun, poltat sen vain levylle haluamallasi poltto-ohjelmalla ja kun olet valmis asentamaan, käynnistät vain tietokoneesi tuolta levyltä.

Ainakin aiemmin myös kirjastoissa oli saatavilla suosituimpien Linux-järjestelmien asennuslevyjä, joten sieltäkin medioita voi bongata.

K: Eri jakeluita on niin paljon! Mistä osaan valita itselleni parhaiten sopivan jakelun?

V: Aloittelevan Linuxistin kannattaa ehdottomasti aloittaa jostakin suositusta suuresta jakelusta, jolla on suuri käyttäjäyhteisö. Tämä on totta erityisesti silloin, jos törmäät ongelmiin jotta voit helpommin löytää apua. Myös dokumentaariot ovat pitkälti laajemmat kaikkein suosituimmilla jakeluilla, joten tämäkin tukee tätä kantaa.

Ja tietysti, enemmän resursseja ja rahaa – monipuolisempi ja parempi itse järjestelmä. Ei siis ole ihme, että kaikkein suosituimmat Linux-jakelut tulevat juuri niiltä tahoilta, joilla on eniten vaikutusvaltaa.

Lopullinen päätös tulee tietysti henkilökohtaisista mieltymyksistäsi. Mitkä asiat meinaavat sinulle eniten järjestelmässä, haluatko millaisen käyttöliittymän tai vaikkapa suositko mieluummin .deb vai .rpmpakettienhallintaa. Makuasioita.

Paljon saat selville kun tutustut eri jakeluihin rauhassa, vaikkapa kuvakaappausten ja ohjeiden kautta. Itse eri jakeluita voit selata vaikkapa jo mainitusta DistroWatchista, mutta itse lähempi tutustuminen tapahtuu vasta itse kehittäjän verkkosivuilla.

K: Mitä eroa eri jakeluilla on?

V: Tämä on melko laaja kysymys, johon on mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta ottaen huomioon, että saatavilla on satoja – ellei tuhansiakin eri jakeluita. Lähdetään kuitenkin liikkeelle siitä, jokainen Linux-distribuutio pohjautuu Linux-ytimeen. Näytti se sitten miten erilaiselta tahansa, siellä taustalla on se sama Linux-ydin. Sanotaan, että muutenkin eroavaisuudet eri Linux-distrojen välillä ovat hyvin pitkälti vain kosmeettisia. Tämä on tavallaan hyvä, sillä useimmissa tapauksissa esimerkiksi samat komennot toimivat hyvin monessa eri järjestelmässä – joten niitä ei tarvitse opetella uudelleen, jos päätyy vaihtamaan jakelua.

Koska avoin lähdekoodi ja GPL-lisenssi mahdollistavat vaikkapa kokonaan oman käyttöjärjestelmän kehittämisen, ei ole ihme että niin moni on halunnut viilata Linuxista omannäköisensä. Joko aiemmat julkaisut eivät ole miellyttäneet tai niistä on (kehittäjän mielestä) puuttunut jotain oleellista. Tämä tekee Linuxista ainutlaatuisen, sillä se on todenteolla räätälöitävissä jokaisen omien tarpeiden mukaiseksi.

Erot eri jakeluiden välillä lähtevät liikkeelle siis eri ideologiasta. Toinen tykkää toisenlaisesta, toinen toisesta. Toinen haluaa että asiat tehdään näin, toinen puolestaan että noin. Näkemyksiä on monenlaisia ja siksi on hyvä että tarjolla on runsaasti vaihtoehtoja sekä että tällainen järjestelmän muokkaus on ylipäänsä mahdollista.

Windowsin kanssa moinen kustomointi ei onnistuisi koskaan.

K: Mitkä ovat parhaat ja suosituimmat jakelut?

V: Parhaus on jokaisen omissa mieltymyksissä, mutta jos puhutaan suosituimmista Linux-jakeluista niitä ovat kirjoitushetkellä Linux Mint, Ubuntu, Debian, Mageia, Fedora, openSUSE, Arch Linux, CentOS, PCLinuxOS ja Slackware. Suurimmat jakelut pitävät yleensä hyvin pintansa TOP-listoilla, koska ne ovat moneen kertaa hyväksi todettuja. Ja toisaalta, valmiiksi suuri käyttäjämäärä vetää puoleensa lisää käyttäjiä.

Se mikä sitten sopii sinulle, onkin jo toinen kysymys. Näistä mainituista esimerkiksi Linux Mint, Ubuntu ja PCLinuxOS ovat suunnattuja juuri peruskäyttäjälle. Hänelle, jolla ei ehkä ole mitään aiempaa kokemusta Linuxin käyttämisestä. Niistä on siis hyvä aloittaa. Puolestaan jakelut kuten Arch ja Slackware ovat hyvin edistyneen käyttäjän distroja, joidenka ei odoteta pelästyvän sitä että järjestelmä ei ajattelekaan hänen puolestaan. Loppuryhmä kuten openSUSE, Fedora ja Debian, ovat välimaastoa.

Huomaa, että suosituimmuus ei tee yhdestäkään näistä automaattisesti parasta. Minä aloitin aikoinaan Pinguy OS:stä ja olen nyt kiertänyt Ubuntut, openSUSE:t ja Fedorat. Nykyään käytän puolestaan Debiania.

K: Mitä jakelua sinä suosittelet?

V: Kun puhutaan peruskäyttäjästä ja aloittelevasta Linuxistista, järkevintä on aloittaa jollain erittäin käyttäjäystävällisellä jakelulla, joka on käyttövalmis heti asennuksen jälkeen, jolle on paljon ohjelmia, niiden asennus helppoa ja jolla on laaja käyttäjäyhteisö.

Minä lähtisin melkein liikkeelle suositusta Ubuntusta tai muusta siihen pohjautuvasta järjestelmästä, kuten Linux Mintistä. Molemmat pohjautuvat vakaaseen, tietoturvalliseen ja monipuoliseen Debianiin, joten se on todella hyvä valinta aloittaa. Esimerkiksi Ubuntulla on suuri suomalainen käyttäjäyhteisö ja foorumi, josta löytyy helposti apua ja ohjeita. Canonicalilla on myös Ubuntuun paljon selkeitä oppaita ja how-to -ohjeita, joiden avulla aloittelijakin pystyy tekemään esimerkiksi tarvittavat asetukset. Linux Mintissä toimivat kaikki samat komennot ja ohjelmat kuin Ubuntussa.

Molemmat näistä ovat erittäin helppokäyttöisiä, selkeitä ja nykyaikaisia. Ne ovat käyttövalmiita heti muutaman kymmenen minuutin asennuksen jälkeen, eivätkä vaadi mitään vaikeita ylläpitotoimia.

K: Miksi eri jakeluita on niin paljon? Eikö olisi helpompaa jos olisi olemassa vain yksi Linux-järjestelmä?

V: Avoin lähdekoodi ja GPL-lisenssi mahdollistavat kokonaan uusien Linux-pohjaisten käyttöjärjestelmien kehittämisen ja jo olemassa olevien jatkojalostuksen. Linux-maailmassa kehitystyötä eivät rajoita kaupallisesta politiikasta tutua lisenssisopimukset, suljettu koodi tai raju tekijänoikeuslaki. Kuka tahansa on tervetullut parantamaan nykyisiä järjestelmiä, kehittämään niistä omaa tai ehdottomaan parannuksia vaikkapa suoraan viralliseen Linux-ytimeen. Jakeluita on siksi niin paljon, koska ihmiset ajattelevat asioista eri tavalla. Jos oman järjestelmän kehittäminen juuri omiin tarpeisiin on mahdollista, mikset sellaista tekisi jos osaisit?

Mistään varastamisesta tai orjatyöstä ei kuitenkaan missään nimessä ole kysymys. Koko GNU/Linux/GPL-ideologia perustuu yhteisöllisyyteen, jossa kaikki osallistuvat ja kaikki saavat. Monet tahot myös lainaavat osia tai ainakin ideoita toistensa järjestelmistä ja pyrkivät kehittämään niitä entisestään ja tuomaan lopuksi parannukset muidenkin saataville. Tässä maailmassa kaikilla on halutessaan lupa tehdä, ja myös halutessaan julkaista työnsä hedelmät. GPL-lisenssin merkittävin tehtävä on näiden oikeuksien kaikille takaamisen lisäksi varmistaa, ettei aluksi vapaa ohjelmisto pääse missään vaihessa tuotantoketjua muuttumaan suljetuksi. Jos siis kehität ja muokkaat, nämä kaikki halutaan menevän myös kaikkien muiden iloksi. Julkaisupakkoa ei tietenkään ole.

Tämä voi äkkiseltään kuulostaa melko tylyltä toiminnalta, mutta se on täysin vapaaehtoista ja hyvin palkitsevaa. Moni tekee tätä omaksi ilokseen tai esimerkiksi harrastukseksi. Ja loppujen lopuksi, jos vapaaehtoisia kehittäjiä on maailmalla vaikkapa satoja tuhansia, miten suureksi uskot yksittäisen henkilön työpanoksen nousevan? Vaiva on siis yksilötasolla hyvin pieni, mutta kokonaisuutena merkittävä.

Siispä lyhyesti: jakeluita on paljon, koska Linuxin GPL-lisenssi mahdollistaa niiden vapaan kehittämisen ja koska harvemmin yksi ainoa järjestelmä soveltuu kaikkiin tehtäviin käytettäväksi. Mutta ainakin minusta jakeluiden suuri määrä on pelkästään positiivinen asia. Se tarjoaa runsaasti valmiita vaihtoehtoja ja omalta osaltaan omiaan parantamaan Linuxin tietoturvaa entisestään, koska yhtäkään ainoata uniikkia kokonaisuutta ei ole olemassa.

K: Voinko hankkia tietokoneen suoraan Linuxilla valmiina/esiasennettuna?

V: Vielä hetki sitten olisin vastannut että et, mutta nykyään markkinoille on tullut joitain Ubuntulla varustettuja tietokonemalleja. Esimerkiksi Dell myy muutamaa kannettavaa tietokonetta ja edullista pöytäkonetta Ubuntulla esiasennettuna. Kyse on kuitenkin vain lähinnä yksittäisistä malleista, eikä niitäkään kaikkialta saa vaan harvoilta tahoilta. Muutenkin Dellin idea tässä taitaa vain hieman olla kokeilla siipiään, miten Linux-tietokoneet myisivät jos niitä tarjottaisiin. Mutta tässäpä nyt mahdollisuus tukea hanketta.

Yksi vaihtoehto on tietysti taas kasata tietokone itse ja asentaa siihen sen jälkeen sitten haluamansa Linux-jakelu. Monet tahot myös myyvät/räätälöivät tietokoneita myös ilman käyttöjärjestelmää, mutta tällöin itse järjestelmä on osattava asentaa itse.

Luonnollisesti sama tietokone Linuxilla on heti reilun satasen Windows-vastaavaa halvempi, koska se on heti Windows-lisenssin määrä hinnasta pois. Mutta toki voit ostaa perinteisen PC:n kaupasta ja asentaa siihen myöhemmin Linuxin Windowsin tilalle, mutta tällöin menetät jo mainitun hintaedun.

Tietysti yksi vaihtoehto vielä on ostaa Googlen Chromebook. Se pohjautuu Googlen omaan Chrome OS:sään ja on Linux-pohjainen. Kuitenkin se on hyvin erilainen verrattaessa esimerkiksi Ubuntuun ja muihin ns. työpöytälinuxeihin, ja siinä on omat rajoitteensa.

K: Miksei Linuxia myydä kaupassa?

V: Koska se ei ole kaupallinen tuote. Ohjelmistosta ei saa ottaa katetta ja samalla sen oleminen valikoimassa todennäköisesti vähentäisi maksullisten tuotteiden myyntimäärää. Tietysti minusta olisi hienoa, jos asiakkaalle tarjoiltaisiin liikkeissä mahdollisuus valita käyttöjärjestelmä tietokoneeseensa, sen sijaan että Windows tulee oletusarvoisesti mukana. Mutta taas toisaalta se suuremmissa osissa tapauksista vaatisi liikkeen asennuspalvelujen käyttämistä, jos käyttöjärjestelmän asennus ei ole itse asiakkaalle tuttua. Tässä taas tulee mieleen monopoli-asema kysymykset ja muut, joten ehkä ei.

Mutta siinä mielessä kysymys/vastaus on virheellinen sillä kyllähän Linuxia myydään paljonkin kaupassa, mutta ei tietokoneisiin. Suurin osa älylaitteista myydään Android-Linuxilla, joka suorastaan dominoi mobiilimarkkinoita. Sinullakin on kotonasi todennäköisesti reititin, jonka kautta  nettiliikenne kulkee – ja joka käyttää Linuxia. Monilla on kotonaan Smart-TV, niissäkin 99% todennäköisyydellä on sisällä Linux OS. Jo mainittua Chromebookia myydään monissa liikkeissä, se on Linux-pohjainen.

Linux on siis hyvin suosittu alusta lähes kaikkialla juuri skaalautuvuutensa ja kustannustehokkuutensa ansiosta. Valitettavasti tietokoneisiin se ei ole juuri yleistynyt, koska sen asioita ajava taho puutuu tältä saralta.

K: Miksei Linuxilla varustettuja tietokoneita ole myytävänä kaupassa?

V: Tavallaan jo vastasinkin tähän kysymykseen yllä, mutta tarkennetaan. Microsoft hallitsee PC-markkinoita ja lukuunottamatta sitä noin 5% OS X:llä varustettuja Macceja, kaikki muut tietokoneet myydään Windowsilla esiasennettuna. Miksikö? Koska Microsoft on neuvotellut sopimukset eri laitevalmistajien kanssa, jossa se myy Windows-lisenssejään edulliseen kappalehintaan sillä edellytyksellä, että lisenssin hinta on maksettava jokaisesta myytävästä tietokoneesta – riippumatta siitä onko siinä Windows vai ei. Tämä eliminoi Linuxilla saatavan hintaedun, koska laitevalmistajat eivät ole erityisemmin halukkaita varustamaan tietokonemallejaan Linuxilla, jos ne joutuvat jokatapauksessa maksamaan Microsoftille saman summan.

Toinen syy on siinä, että koska Windows on ihmisille se tutuin järjestelmä, se on turvallinen valinta. On tietysti varsin ironista sanoa Windowsia turvalliseksi, mutta tässä asiayhteydessä kyllä. Se on käyttöjärjestelmä johon ihmiset ovat tottuneet ja kaikkihan tietävät miten käy jos ihmistä yrittää vetää pois mukavuusalueeltaan – se pitää kynsin hampain kiinni siitä tutusta ja turvallisesta asiasta, tässä tapauksessa Windowsista.

Siksi Linux ei ole yleistynyt halutulla tavalla tietokonemarkkinoilla, vaikkakin esimerkiksi kehitysmaissa Ubuntu ja muut saattavatkin olla hyvinkin käytettyjä. Länsimaista markkina-aluetta vaivaa Microsoftin monopoliasema ja kilpailun puute. Linux olisi varmasti erittäin haluttu vaihtoehto monessakin kohderyhmässä, jos se vain saisi enemmän näkyvyyttä.

Tämän ovat jo todistaneet esimerkiksi Googlen Android ja Chrome OS -laitteet. Ei ihmisiä kiinnosta, onko siinä laitteen sisällä Linux, UNIX vai Windows. Pääasia että se toimii out-of-the-box. Tämä on Linuxin ongelma. Se pitää asentaa itse ja tämä on jotain sellaista, mihin ei kovin moni käyttäjä rupea – tai edes osaa.

K: Mitä eroa Linuxilla ja Windowsilla on?

V: Siinä missä Linux on pelkkä ydin, Windows on kokonainen käyttöjärjestelmä. Mutta tässä tapauksessa varmasti haetaan sitä, mitä eroa GNU/Linuxilla ja Windowsilla on. Taas hyvin laajamittainen kysymys, mutta yritän selittää parhaani mukaan.

Molemmat sekä GNU/Linux että Windows ovat käyttöjärjestelmiä. Toinen on suljettu ja  kaupallinen, toinen avoin ja vapaa. Yksi ehkä merkittävimmistä eroavaisuuksista näiden kahden välillä on se, että Linux on UNIX-like käyttöjärjestelmä siinä missä Windowsilla ei oikeastaan ole sukujuuria yhdenkään muun järjestelmän kanssa. Tämä näkyy mm. siinä, että kun oppii käyttämään yhtä UNIX-/Linux -järjestelmää, oppii hyvin helposti ainakin perusasiat niistä kaikista. Internetissä on mielenkiintoinen väite, että Windows aiheuttaa tyhmyyttä. Tavallaan voin samaistua tähän, koska se on niin erilainen muihin saatavilla oleviin järjestelmiin nähden, että sen käyttäminen aiheuttaa helposti eräänlaisen sokeuden erilaisuudelle.

Linuxin ollessa UNIX-like järjestelmä, se on suunniteltu ensisijaisesti usean käyttäjän järjestelmäksi. Windows on puolestaan aina ollut enemmän vain yhden henkilön käyttämä ja tämä suunnittelunäkökulma on ollut omiaan aiheuttamaan siinä tietoturvaongelmia.

Toki molemmilla näistä onnistuu pääasiassa ihan samanlaiset asiat. Windows on kaupallinen tuote ja se näkyy siinä että valtaosa siinä suoritettavista ohjelmista on maksullisia. Linux on sen sijaan vapaa ja siinä hyödynnetään samaa avointa rakennetta myös oheisohjelmistoissa. Hyvin erilainen ideologia siis taustalla.

Tässä nyt muutama merkittävä eroavaisuus näiden kahden välillä. Jos kävisin läpi jokaisen pienenkin yksityiskohdan, näppäimistöni kuluisi todennäköisesti ennemmin loppuun ennen kuin olisin valmis.

K: Miksei Linux ole yhtä menestynyt kuin Windows?

V: Kuka sanoo ettei olisi? Suurin osa tietoteknisistä laitteista käyttää alustanaan juuri Linuxia. Itseasiassa oikeastaan PC-tietokoneet ovat ainoa laiteryhmä, jossa se ei ole johtavassa asemassa. Kaikki maailman merkittävimmät palvelut, kuten pörssi, pankki ja vaikkapa NASA pyörivät Linuxin päällä. Valtaosa palvelimista, joiden ohjelmia, palveluja ja sivustoja sinäkin käytät päivittäin, toimivat Linuxilla. Kädessäsi oleva älylaite on mitä todennäköisemmin Linux-pohjainen. Televisio jota illat katsot ei toimisi ilman Linuxia. Linux vauhdittaa kaikkia maailman suurimpia supertietokoneita.

Linux ei ole juuri menestynyt tietokoneissa, koska sillä ei ole ollut tällä osa-alueella oikeastaan juuri ketään vaikutusvaltaista tahoa edistämässä sen yleistymistä. Toisaalta Microsoft ja Bill Gates pelasivat aikoinaan paljon rahalla saadakseen tuotteensa kaikkien saataville. Linux ei ole kaupallinen, joten sen kohdalla tällainen toiminta ei olisi ollut mahdollista. Nyttemmin on kyllä noussut tahoja kuten Canonical, Novell ja Google jotka edistävät omalta osaltaan Linuxin tuomista kuluttajien tietoisuuteen, mutta ne ovat auttamatta myöhässä viedäkseen Microsoftin hallitsevaa markkina-asemaa PC-puolella. Ellei sitten Microsoft tee sitä itse, esimerkiksi mokaamalla alituiseen uusien Windows-versioidensa kanssa.

Toisaalta, Linuxin tavoite ei ole koskaan ollut olla ”maailman suosituin järjestelmä”. Sen nousu siihen asemaan on ollut monille yllätys. Alkuperäisesti koko GNU/Linux oli vain pienen piirin juttu taitavia tietokoneen käyttäjiä, josta se on sittemmin laajentunut koko maailman kattavaksi ilmiöksi.

K: Miksei vain voisi käyttää Windowsia? Miksi pitäisi alkaa erikseen asentamaan jotain Linuxia?

V: Ei tietenkään olekaan mikään pakko. Yleensä ihmiset siirtyvät Linuxin käyttäjäksi, koska he ovat jostakin syystä kyllästyneet Windowsiin. Yleensä kyse on joko jatkuvien tietoturvaongelmien kanssa painiskelu, virukset ja muut haittaohjelmat, säännöllinen järjestelmän siivoamisen ja optimoinnin tarve sekä uudelleenasennusrumpa sekä monimuotoiset virhetilanteet. Jotkut laajemmin tietokoneista kiinnostuneet puolestaan hakevat Linuxista uusia kokemuksia, yakaisin sitä uutuuden viehätyksen tunnetta, ”koska Windows on liian loppuukulutettu” tai vain oppiakseen uutta.

Linuxilla ja UNIX-järjestelmillä ylipäänsä on vain omat hyvät puolensa ja ne hyvät puolet sattuvatkin olemaan sitten juuri niissä asioissa, jotka esimerkiksi minulle merkitsevät eniten. En voisi nimittäin itse kuvitellakaan enää palaavani Windowsin käyttäjäksi, kun olen tottunut UNIX/Linux:n vakauteen, turvallisuuteen ja toimivuuteen.

Nämähän ovat pitkälti juuri ne ominaisuudet, jotka Windowsista pitkällä kädellä puuttuvat.

K: Miksi Linux sitten oikein on niin hyvä?

V: Siihen on oikeastaan monia syitä.

Aloitetaan taloudellisesta puolesta, koska raha yleensä ratkaisee monille näissäkin. Linux on ilmainen, ikuisesti. Sen takaa GPL-lisenssi. Itse järjestelmä, sen tulevat versiot ja päivitykset ovat aina ilmaisia. Myös siinä käytettävät ohjelmistot ovat ilmaisia, joten käytännössä koko järjestelmä-ohjelmistopaketin voi saada veloituksetta. Ei siis huolta juoksevista tai epäsäännöllisistä kustannuksista.

Linux on kevyt, usein huomattavastikin kevyempi kuin Windows. Siksi se toimii hyvin myös vanhemmalla tietokoneella, jossa Windows olisi flopannut jo ajat sitten. Linuxista on saatavilla myös paljon eri kevyempiä jakeluita esimerkiksi vanhemmille tietokoneille. Linux osaa myös hyvin hyödyntää tehokasta rautaa ja tukee paljon laajempia kokonaisuuksia kuin yksikään Windowsin versio ikinä. Usemman teran keskusmuistit ja satoja CPU:ta tukevat laitteistot eivät ole Linuxille mikään ongelma. Miksi tuhlaisin pitkällä pennillä hankkimani laitteiston tehot jatkuvaan virusskannailuun, levyn eheyttelyihin ja rekisterin puhdistukseen? Linuxin tiedostojärjestelmä ei pirstaloidu eikä sitä vaivaa virukset.

Linux on vakaa, eli se kaatuu vain hyvin harvoin. Vaikka Linuxin puolella jokin ohjelma päättäisikin jättää vastaamatta, ydin ja komentokehoite toimii (lähes) aina. Näin koko järjestelmää ei tarvitse uudelleenkäynnistää vain yksittäisen prosessin jäätyessä. Toki Windowsissakin on ctrl alt delete ja tehtävienhallinta, mutta montako kertaa on käynyt niin että ohjelmaa ei ole saanut tehtävienhallinnallakaan kiinni? Veikkaan että aika monta. Linuxissa tätä ongelmaa ei ole, koska itse järjestelmä säilyttää aina täyden hallinan kokonaisuudesta – tarvittaessa vaikka tappaen vastaamattomat prosessit.

Linux on tietoturvallinen. Maailmassa jossa lähes kaikki palvelut rakentuvat tietoverkkoinfrastruktuurin ympärille, tämän pitäisi olla ensimmäinen seikka mitä ajatellaan. Linuxissa on hyvin harvoin mitään (vakavia) haavoittuvuuksia ja silloinkin kun niitä löydetään, ne korjataan tunneissa. Microsoftilla vasta ensi kuun toisena tiistaina, jos silloinkaan.

Linux on kustomoitavissa tarpeiden mukaan. Jo nyt eri jakeluita on satoja ja lisää tule kokoajan. Kuka tahansa voi kehittää omaa tai parantaa jo olemassa olevaa. Jopa mahdolliset korjaukset voi tehdä itse, jos vain osaa. Jokaiselle löytyy varmasti oma suosikki, johon voi samaistua. Sen lisäksi että vaihtoehtoja riittää, Linux porttaantuu helposti erilaisille alustoille. Tästä esimerkkejä ovat mobiililaitteet, televisiot, modeemit ja vaikkapa taskulaskimet. Windowsin merkittävin ongelma nykyisillä markkinoilla on ollut juuri se, että PC-järjestelmänä tunnetut Ikkunat eivät toimi kunnolla esimerkiksi mobiililaitteissa. Järjestelmä ei siis kovin helposti porttaannu alustalta toiselle.

Siinä eräitä merkittävimpiä syitä.

K: Jos se on oikeasti niin hyvä kun väitetään, miksei sillä ole enemmän käyttäjiä?

V: Linuxia käytetään hyvin paljon siellä, missä sen edut ymmärretään. Ongelma on markkinoiden lisäksi nimenomaan ihmisten ymmärryksessä ja tiedon puutteessa. Moni on myös jäänyt niin kiinni Windowsiin, että hänen on lähes mahdotonta kuvitellakaan mitään muuta vaihtoehtoa. Tätä kehitystä kaiken lisäksi vielä tuetaan: oppilaitokset käytännössä ”maksavat” Windowsin ja Officen käyttökoulutuksen, joten ihmisille muodostuu jo nuoresta iästä lähtien sellainen olettamus että vain Microsoft on totuus. Kaikki muu on kakkosluokkaa.

Linux kaipaisi huomattavasti enemmän huomiota, sillä se olisi erinomainen ja samalla kustannustehokas vaihtoehto järjestelmäksi niin virastoihin, kouluihin, sairaaloihin kuin kirjastoihinkin. Linuxin käyttöä tulisi yksinkertaisesti lisätä, jotta ihmiset näkisivät että se ei ole mikään mörkö jota pitää pelätä vaan pikemminkin lahja joka ottaa avosylin vastaan.

Tämä ymmärryksen puute voidaan havainnollistaa myös esimerkiksi siinä, että mitä ammattimaisemmassa ympäristössä tietokonetta käytetään, sitä suurempi on UNIX/Linuxin käyttöprosentti. IT-firmat, verkon ylläpitäjät, yliopistot, suuryritykset. Tuskin nämä kaikki tahot ”tyytyisivät” UNIX/Linuxiin ainakaan varojen puuttessa? Ehei, vaan he yksinkertaisesti haluavat parasta. Alustan, joka tekee mitä luvataan ja pystyy juuri heidän tarvitsemiinsa tehtäviin.

Windowsista on siis pikkuhiljaa muodostumassa suuri jättiläinen, joka kutistuu tulevaisuudessa aivan pikkuriikkiseksi kääpiötähdeksi. Windowsin nykyisen käyttäjäkunnan muodostavat oikeastaan vain PC-pelaajat, jotka eivät voi/osaa siirtyä konsolipelaamiseen ja wannabe yritykset, jotka kuvittelevat olevansa muotitietoisia valitessaan Windowsin.

Ei voisi enempää metsään mennä.


K: Pakkohan Linuxissakin on jotain huonoa olla. Faktat pöytään kiitos!

V: Olet oikeassa, ei mikään järjestelmä ole täydellinen. Enhän tietääkseni ole sellaista missään vaiheessa väittänytkään. Olen vain sanonut että Linux on todella hyvä ja ansaitsisi huomattavasti enemmän huomiota kuin mitä se tällä hetkellä saa.

Linuxin ehkä se merkittävin huono puoli on siinä, että sitä ei ole juuri koskaan suunniteltu loppukäyttäjiä silmällä pitäen, vaikka esimerkiksi Canonicalin Ubuntu on madaltanut huomattavasti kynnystä siirtyä Windowsista Linuxiin. Edelleen suurin osa Linux-jakeluista lähtee liikkeelle sillä perusajatuksella, että oletetaan että käyttäjä tietää mitä tekee. Että hän on etevä tietokoneen käyttäjä, joka ei pelkää käyttää komentoriviä eikä kaipaa mitään silmäkarkkia eteensä. Vaikka kaikissa merkittävimmissä jakeluissa kaikki tärkeimmät ylläpitotoimetkin voidaan tehdä graafisesti valikkojen kautta, komentoriviä ei ole koskaan unohdettu ja sen tulisikin olla Linuxin käyttäjän päätyökalu. Sillä toisin kuin Windowsissa, komentorivillä Linuxissa oikeasti tekeekin jotain.

Toinen juttu on kaupallisten tuotteiden puute. Kuten sanoin, Linuxissa käytetään pitkälti vain avoimia ohjelmistoja. Officea, PhotoShopia ja muita ei sille ole, mutta luonnollisesti näille on kyllä korvaavat ohjelmistot. Tässä on taas sitten se kysymys, että mitenkä käyttäjä asennoituu tähän muutokseen. Pitääkö kynsin hampain Microsoft Officesta kiinni vai onko hän kenties motivoitunut edes yrittämään käyttämään LibreOfficea?

Joskus tuntuu, että aivan kuin monet kaupalliset toimijat oikein yrittäisivät sortaa Linuxia ja estää sen leviämistä. Esimerkiksi Adoben Flash Playerin menetys oli aikanaan melkoinen takaisku Linux-yhteisölle, mutta tällekin nousi hyvin nopeasti korvaaja tuote – Chromiumin Pepperflash. Samaten Microsoft ei ole koskaan tehnyt omasta Silverlight-laajennuksestaan Linux-versiota, vaikka tuki esimerkiksi Applen Macintoshille kyllä on. Toisaalta tarvettakaan ei ole, sillä Pipelight korvaa Silverlightin toiminnallisuuden Linux-puolella.

Joskus siis joidenkin yksittäisten komponenttien saaminen toimimaan Linuxissa voi vaatia hieman manuaalista työtä. Mutta tämä ei taas ole Linuxin syy, viha kannattaa kohdistaa itse toimijoille Mutta äkkiseltään ainakaan minulle ei siis tule mieleen mitään merkittävää osa-aluetta, jossa Linux olisi selkeästi Windowsia huonompi. Himopelaajalle sitä ei edelleenkään voi ykkösvalinnaksi suositella, mutta kyllä Steamin valikoimalla jo alkuun pääsee.

Mitään erityisen huonoa siis minun on henkilökohtaisesti hankala Linuxista keksiä, olettaen että käyttäjä lähtee liikenteeseen sillä ajatuksella että nyt luvassa on jotain täysin erilaista ja hyväksyy sen, että asioita voi toteuttaa muullakin tavalla kuin on aiemmin Windowsista oppinut.

K: Olen täysin tyytyväinen nykyiseen Windows-käyttöjärjestelmääni? Miksi ihmeessä vaihtaisin Linuxiin?

V: Tässä tapauksessa ei ehkä kannatakaan. Jos tunnet että Windows sopii sinun tarkoitusperiisi parhaiten eikä sen kanssa ole ollut suurempia ongelmia, mikäs minä olen sinua vaihtamaan käskemään. Kannattaa kuitenkin pitää mieli avoimena ja ei ehkä jumiutua ajattelutapaan ikuisesti. Nimittäin suurin osa Linuxiin siirtyjistä on kuitenkin sillä tiellä pysynyt, joten kyllä siinä jonkun pitää vetää puoleensa.

Tiedän myös nämä tunteet hyvin henkilökohtaisesti, koska olin joskus ihan samanlainen. Ihmettelin miksi porukka ostaa jotain Applen Macceja kun Windowskin on tarjolla. Tai miksi joku käyttää jotain ihme Linuxia kun Windowskin on olemassa. Tutkin kuitenkin eri vaihtoehtoja ja näin, että niissä on jotain perää. Suosittelen kaikille samaa asenteista riippumatta, sillä se saattaa avata monen silmät

K: Eikös Linux ole vähän sellainen vanhanaikainen kakkosjärjestelmä? Miksi vaihtaisin aidon Windowsin johonkin ihme harrastajakyhäykseen?

V: Linux on kehitetty yhteisöhengellä, mutta suurin osa kehittäjistä onkin luokkansa parhaita ammattilaisia. Itse Linux-ytimen kehittäjä Linus Torvalds on hyvin arvostettu henkilö alallansa ja häntä onkin pidetty yhtenä aikakautemme pioneereistä ja melkoisena hakkerina (= tarkoittaa alkuperäisessä merkityksessään hyvin osaavaa tietokoneen käyttäjää). Vapaiden ohjelmistojen kehittäjien joukko koostuu pääasiassa alan johtavista ammattilaisista, jotka tekevät tätä palkkatyönsä ohessa. Monelle tämä kehitys on harrastus tai oikeastaan intohimo, joten he tekevät rakkaudella sitä missä ovat parhaita.

Tavallaan myös kun jotain tekee omasta halusta ja mielenkiinnosta, eikä pelkän palkan toivossa, myös työn jälki voi olla parempaa. Projektit eivät välttämättä kehity yhtä nopeasti kuin kaupalliset tuotteet, mutta jälki voikin sitten olla hyvin laadukasta. Tämä näkyy esimerkiksi ohjelmien yleisessä laadussa: avoimissa ohjelmissa on vähemmän bugeja, haavoittuvuuksia ja ongelmia ja ne usein ovat myös kevyempiä resurssienkulutukseltaan.

Tämä ”kakkosjärjestelmä” tai ”varajärjestelmä” -ajattelu juontaa niiltä ajoilta, kun Linux-jakeluita käytettiin lähinnä siinä mummon vanhassa mikrossa, jossa nykyinen Windows ei enää pyörinyt sulavasti. Toki nykyäänkin monet käyttäjät asentavat jonkin kevyen Linux-järjestelmän, kuten Lubuntun, Xubuntun tai Puppy Linuxin vanhaan koneeseensa saadakseen sille lisää käyttöikää, mutta Linuxin käyttäminen pääkoneissa on myös yleistynyt vauhdilla. Toki on aina niitä joille tämä kaikki jää vain kertakokeiluun, mutta osa jää sille tielle pysyvästi.

Minä jäin.

K: Olen kuullut, että Linux on vaikea ja että siinä pitää käyttää paljon komentoriviä! Hädin tuskin osaan käyttää graafista Windowsia!

V: Jos kysytään puolueetonta mielipidettä, sanoisin että Linux on itseasiassa helpompi käyttää kuin Windows. Ihmisten osaaminen on siinä mielessä ristiriitaista, että on luonnollista että osaa käyttää Windowsia paremmin jos on työskennellyt sen parissa 10 vuotta. Tällöin et kahden viikon kokeilukäytössä Linuxia täysin opi. Alku on tietysti hakemista kuten kaikessa uudessa, mutta kyllä esimerkiksi Ubuntun logiikkaan pääsee paljon nopeammin sisälle kuin vaikkapa Windows 8:an. Ihmisten on vain hyvin vaikea käsitellä tätä asiaa puolueettomasti, koska moni ajattelee kaikkien järjestelmien logiikkaa vain lähinnä Windowsin kautta.

Entä jos ihmiselle, joka ei ole koskaan elämässään edes nähnyt tietokonetta annetaan sekä Windows että Linuxeista Ubuntu eteen? Kumman hän oppii nopeammin?

Minusta Ubuntun.

Mitä tulee komentorivin käyttämiseen, kaikissa suurimmissa jakeluissa kaikki tarvittavat tehtävät onnistuvat kyllä graafisesti valikoiden kautta. Usein vain samojen asioiden tekeminen on huomattavasti jouhevampaa käytettäessä päätettä. Siksi sen käyttämiseen kannattaisi oikeasti tutustua. Tulet nimittäin huomaamaan kuinka näppärä työkalu se on kaikkien tehtävien suorittamiseen. Linuxissa kun kaikki asiat voi hoitaa myös komentokehoitteelta, palvelinkäytössä työpöytäympäristöä ei edes tarvita.

K: PystyyköLinuxissa tekemään kaiken graafisesti?

V: Äsken tähän jo pääasiassa vastasinkin, eli kyllä. Kaikki päivittäiset toiminnot ja yleisimpien asetusten ja konfigurointien suoritukset voi suorittaa asetusvalikoiden kautta. Monimutkaisemmissa toiminnoissa saattaa edelleen joutua käyttämään päätettä tai suoraa skriptitiedostojen muokkausta, mutta perinteisessä kotikäytössä nämä tilanteet ovat nykyään melko harvinaisia.

Graafiset työkalut yleistyvät kokoajan, joten lähitulevaisuudessa voimme sanoa ehkä hyvästit tälle kokonaan. Tai ainakin jättää sen osa-alueen vain webmastereiden hoidettavaksi.

K: Onko komentorivin käyttämisellä Linuxissa joitain etuja?

V: Linuxin komentorivi eli pääte eroaa melkoisesti Windowsin vastaavasta cmd:stä. Windowsin komentotulkin toiminnallisuus on teknisestä näkökulmasta katsottuna hyvin rajallinen ja en ihmettele yhtään että Microsoft on tuonut pikkuhiljaa tilalle parempaa PowerShelliä. Näillä kummallakaan ei kuitenkaan hoidu niin paljon eri tehtäviä kuin Linuxin vastaavassa. Siksi varmaan monet kokevatkin päätetyöskentelyn varsin kömpelöksi, mutta nyt on aika unohtaa nämä ajatukset.

Ensinnäkin, Linuxin päätteen kautta onnistuu ihan kaikki – oikeasti, ihan kaikki. Etevä käyttäjä ei välttämättä tarvitse graafista käyttöliittymää ollenkaan, mikäli käyttö ei sitä muuten edellytä. Kaikki komennot ja toimet ovat nimittäin suoritettavissa tarvittaessa terminaalin kautta – kunhan vain muistat oikeat komennot. Onneksi yleisimmät on helppo oppia ja tulevat todennäköiseti jäämään hyvinkin nopeasti mieleen Linuxia käyttäessäsi.

Toiseksi, päätteen käyttäminen on hyvin nopeaa – paljon nopeampaa kuin kahlata hiirellä eri valikoita vain säätääkseen jonkun ihan pikkujutun. Esimerkiksi kaikkien päivitysten asentaminen on  Ubuntussa päätteen kautta niin yksinkertaista, että kaksi komentoa riittää: sudo apt-get update hakee päivitetyt vedokset repositorioista ja sudo apt-get upgrade asentaa kaikki saatavilla olevat päivitetyt paketit. Simppeliä!

Kolmanneksi, päätteen käyttäminen vaatii huomattavasti vähemmän resursseja kuin graafisen käyttäliittymän avaus. Tämä on totta lähinnä palvelinkäytössä, mutta kuitenkin mainitsemisen arvoinen seikka.

K: Kenelle Linux sopii parhaiten? Eikös se ole enemmän sellainen nörttien juttu?

V: Alunperin Linux toki luli lähinnä edistyneiden tietokoneen käyttäjien järjestelmä, mutta nykyään kuka tahansa kotikäyttäjäkin pystyy käyttämään tehokkaasti monia Linux-järjestelmiä ongelmitta. Jakelun valinta kannattaakin kohdistaa omaan osaamiseensa ja käyttämistyyliinsä. Esimerkiksi Ubuntu, Linux Mint ja openSUSE sopivan erinomaisesti aloittelijoille, kun taas Arch, Slackware ja CentOS vaativatkin sitten jo enemmän osaamista.

Linux sopii minun mielestäni ihan kaikille, kunhan vain ensin tutustuu paremmin sen ajatusmaailmaan. Tämä nimittäin auttaa huomattavasti ymmärtämään järjestelmän logiikkaa paremmin.

Mutta siis sekä taidokas guru että ensikertalainen eläkeläinen voivat käyttää Linuxia. Jälkimmäiseen tapaukseen järjestelmä on myös mahdollista konfata niin, että käyttäjän ei tarvitse huolehtia sen ylläpidosta itse ja samalla rajoittaa käyttöoikeuksia niin ettei käyttäjä pääse sotkemaan järjestelmää tieten tahtoaan.

K: Mihin käyttöön Linux sopii parhaiten?

V: Linux on jo pitkään ollut suosittu palvelinalusta, mutta tätä nykyä se sopii hyvin myös työpöytäkäytttöön. Linuxilla luonnistuu sekä kaikki peruskäyttö kuten Internetin selaaminen, sähköpostin lähettäminen, musiikin kuunteleminen, videoiden ja elokuvien katselu kuin vaikkapa tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgraafikka, kuvankäsittely, videoeditointi, ohjelmointi, html-koodaus kuin vaikkapa 3D-mallinnuskin.

Pelaaminen oli pitkään Linuxin kulmakivi ja monet PC-pelaajat joutuivatkin pitämään Windowsin koneella lähinnä pelaamista varten. Valven Steam on kuitenkin jo paikannut tilannetta ja nykyään Linuxilla pelailee jo lähes siinä missä Windowsillakin.

Minun näkemykseni mukaan Linux sopii ihan kaikkeen mihin Windowskin.

K: Mitkä ovat Linuxin järjestelmävaatimukset? Onko se kevyempi kuin Windows?

V: Yleinen sääntö on ollut, että jos tietokoneesi suorittaa hyvin Windowsia, suorittaa se hyvin Linuxiakin. Useimmat distribuutiot ovat jopa Windowsia kevyempiä, mutta monille perusjakeluille kuten uusimmalle Ubuntulle suositellaan samoja laitteistovaatimuksia kuin esimerkiksi Windows 7:lle. Todennäköisesti siis tietokoneesi suorittaa jokatapauksessa paremmin Linuxia kuin Windowsia, se on lähes varma.

Esimerkiksi Ubuntu 14.04 LTS Linux-järjestelmälle suositellaan vähintään seuraavaa kokoonpanoa jouhevan työskentelyn varmistamiseksi (huom. nämä ovat eri kuin vähimmäisvaatimukset!):

  • 1 GHz:n suoritin (Intel Celeron tai parempi, kaikki nykyaikaiset suorittimet käyvät)
  • 2 GB RAM-keskusmuistia (1 GB:n kanssa toiminta voi olla melko hilkulla)
  • 10 GB tallennustilaa (asennus ei hörppää tästä kaikkea, mutta varmaan olisi kiva jos jotain jäisi omille tiedostoillekin?)
  • Erillinen näytönohjain (Unity-työpöytäympäristön grafiikalle, myös Intel HD Graphics ja muut käyvät)

Lubuntu on tavallaan Ubuntun kevytversio, lxde-työpöytäympäristöllä. Se toimii jopa kymmenen vuotta vanhassa tietokoneessa nopeasti, kunhan siinä vain on:

  • 512 MHz Intel Pentium 4/AMD K8 -suoritin tai uudempi
  • 512 MB RAM-keskusmuistia
  • 6 GB tallennustilaa

Ubuntu/Lubuntu on saatu toimimaan huonommallakin kokoonpanolla, mutta näitä pidetään suositeltuna vähimmäisvaatimuksena ripeän päivittäisen käytön takaamiseksi. Luonnollisesti jokainen lisähertzi ja lisäbitti nopeuttaa toimintaa entisestään ja nykyaikaisilla laitteistoilla Linux-järjestelmät voivatkin olla melkoisia tykkejä. Tämä on totta erityisesti, jos käytät SSD-levyjä.

K: Toimiiko Linux minun tietokoneessani?

V:Hyvin todennäköisesti. Linux tukee eniten rautaa koko maailmassa, joten vaikka juuri sinun tietokoneellesi tai sen komponentille ei virallista tuke löytyisikään, se toimii todennäköisesti siitä huolimatta.

Parhaiten vastaus selviää kokeilemalla toimintaa ns. Live CD:llä. Jos kaikki toimii hyvin tässä Live CD -tilassa, pystyy tietokoneesi suorittamaan Linuxia. Huomaa myös, että normaali käyttö on nopeampaa kuin Live CD -tilassa toimiminen, koska toiminta on luonnollisesti melko hidasta luettaessa dataa käytön aikana CD/DVD-levyltä.

Toinen vaihtoehto on kokeilla haluamaansa Linux-järjestelmää virtualisoinnin kautta, esimerkiksi Virtualboxissa.

K: Toimivatko kaikki nykyiset ohjelmani ja laitteeni myös Linuxissa?

V: Riippuu. Tarkista ovatko käyttämästi ohjelmistot saatavilla myös Linuxille. Ellei, voit käyttää jotain korvaajaa ohjelmistoa pakettivarastoista. Lähes jokaiselle ohjelmalle sellainen nimittäin on.

Suurin osa tietokoneen lisälaitteista toimii ongelmitta myös Linuxissa. Näitä ovat mm. tulostimet, hiiret, näppäimistöt, muistitikut, ulkoiset kiintolevyt, mokkulat, kortinlukijat, kamerat, web-kamerat sekä viivakoodinlukijat. Aivan uunituoreita laitteita tuki ei välttämättä heti kata, mutta yhtään vanhempien kanssa ei pitäisi olla ongelmia.

Kaikki massamuistilaitteet kuten USB-tikut, ulkoiset kiintolevyt ja kortinlukijat ovat hyvin tuettuja. Sama koskee myös vakiolaitteita kuten näppäimistöjä ja hiiriä. Mikäli esimerkiksi näppäimistön mukana tuli kuitenkin joitain erillisohjelmistoja, niitä ei kylläkään voi käyttää Linuxissa. Toisaalta, tämä ei vaikuta laitteen yleiseen käytettävyyteen, koska toimii pelkällä ajurillakin.

Tulostimet saattavat olla kinkkisempiä, sillä kaikille ei välttämättä löydy valmistajan virallista tukea. Tulostimissa kannattaa suosia Linuxin kanssa mieluiten HP:ta, Brotheria ja Canonia, joilla toimivuus on yleensä parasta. Myös Samsungilla on varsin hyvä tulostintuki Linuxille.

Kamerat toimivat yleensä Linuxissa ongelmitta. Useimmissa tapauksessa myös kuvien tuonti esimerkiksi Shotwellilla onnistuu automaattisesti. Jos ongelmia kuitenkin ilmenee, voidaan kuvia käsitellä myös suoraan muistikortilta.

Mokkulat olivat pitkään Linuxissa ongelmallisempia, mutta nyttemmin tilanne on parempi. Varsinkin yhtään vanhemmat mallit toimivat usein suoraan vain liittämällä tai korkeintaan hieman verkkoasetuksia muokkaamalla. Joidenkin uudempien mallien kanssa voi joutua säätämään hieman enemmän jotta ne saadaan toimimaan, mutta 95% tapauksista ne lopulta kuitenkin saadaan.

Tiivistettynä, todennäköisesti toimii. Tai ainakin saadaan toimimaan pienellä viilauksella.

K: Voinko käyttää nykyisiä tiedostojani myös Linuxin puolella?

V: Tottahan toki, kunhan muistat ottaa ne vain talteen asennuksen tieltä. Jos nimittäin asennat Linuxin Windowsin tilalle, menetät samalla henkilökohtaisen datasi.

Jos uusi järjestelmä ei suoraan osaa avata tiedostojasi, tarvitset vain tiedostotyypistä riippuen vain oikean ohjelman.

K: Toimivatko kaikki nettipalvelut kuten Netflixit, Yle Areenat ja Katsomot Linuxissa?

V: Monet palvelut toimivat ihan suoraan, joidenkin kohdalla tarvitaan Pepperflash ja Pipelight lisäosia, jotka vastaavat toiminnallisuuksiltaan Adobe Flash Playeriä ja Microsoft Silverlightia. OpenJDK korvaa Oraclen Javan toiminnallisuutta Linux-puolella.

Näiden ohjelmien tarve on kuitenkin vähenemässä entisestään, kun html5 tekniikkaa alkaa yleistyä kunnolla.

K: Voinko jotenkin kokeilla Linuxia ennen asennusta, että hieman näkisin millainen se on?

V: Juuri äsken mainitut Live CD -tila ja Virtualbox soveltuvat tähän tilanteeseen erinomaisesti.

K: Pitääkö minun tehdä jotain erityisestä ennen Linuxin asentamista?

V: Varmuuskopioi datasi, sillä jos asennat Linuxin Windowsin tilalle – menetät kaikki olemassa olevat tiedot. Jos asennat Linuxia Windowsin rinnalle, jaa osa kiintolevystä Linuxin käyttöön. Myös useimpien Linux-järjestelmien asennusohjelma voi osata lohkaista käyttämättömästä tilasta osion käyttöönsä, mutta on turvallisempaa tehdä tämä jo ennen asennusta.

Paras lopputulos saadaan aikaan kun kiintolevy jaetaan esimerkiksi kahteen osioon. Toinen Windowsille, toinen Linuxille. Esimerkiksi 500GB:n kovalevyssä voidaan laittaa suoraan vaikka jakokahtia: kaksi 250GB:n osiota.

Jos sinulla on aikomus palata ehkä vielä joskus takaisin Windowsin käyttäjäksi, varmista että sinulla on alkuperäiset asennuslevyt järjestelmän palauttamiseksi.

K: Voiko joku asentaa Linuxin puolestani ja tarvittaessa opastaa sen käytössä?

V: Jos lähipiiristäsi löytyy osaavia tietokoneen käyttäjiä, kysy ensin heiltä. Moni varmasti tekee tämän ihan mielellään ja voi samalla hieman neuvoa käytössä, jotta pääse alkuun. Toinen vaihtoehto on kysyä paikalliselta tietokonefirmalta, paljonko he ottaisivat Linuxin asentamisesta tietokoneeseesi. Yleensä tällaisten hinnat ovat 20-80 euron välillä.

Kannattaa suosia kuitenkin mielummin yksityistoimijoita, sillä heillä tällaiset palvelut ovat yleensä sekä edullisempia ja myös palvelun henkilökohtaisempaa.

K: Miten Linuxin asentaminen tapahtuu? Onko se vaikeaa, onnistuuko kotikäyttäjältä?

V: Tietysti Linuxin, kuten minkä tahansa käyttöjärjestelmän asennuksessa vaaditaan oma osaamisensa, mutta kyllä nykyisten suurimpien jakelujen kuten Ubuntu ja Linux Mint asentaminen on ihan lasten leikkiä. Käytännössä heitetään vain poltettu levy sisään, vastataan muutamaan kysymykseen käyttäjän nimestä ja aikavyöhykkeestä ja painetaan asenna. Reilun kymmenen minuutin päästä meillä on valmis järjestelmä.

Monissa medioissa ja foorumeilla sanotaan, että Linuxin asentaminen on vaikeaa. Kysynkin teiltä, oletteko koskaan sitten asentanut Windowsia? Se ei ole asentamista, että määrittää käyttäjäasetukset uuteen koneeseen esiasennuksen jäljiltä. Jos Windows asennetaan täysin puhtaalta pöydältä, siinä menee kaikkine vaiheineen ainakin kolme-neljä tuntia – riippuen tilanteesta. Jopa päiviä kestävät asennusoperaatiot eivät ole yhtään harvinaisia Windowsin kanssa.

Se kymmenen minuuttia Ubuntun parissa ei tunnukaan enää yhtään pahalta, vai mitä. 😉

K: Mistä tiedän mitä valita, kun asennusohjelma kyselee kaikenlaista?

V: Kaikista turvallisinta on mennä oletusvalinnoilla. Kaikissa yleisimmissä jakeluissa asennusohjelma suosittelee kyllä jotain vaihtoehtoa, joten kannattaa valita se suositeltu vaihtoehto ellei sitten itse koe tarvitsevansa käyttää jostakin syystä jotain muuta.

Lisäksi asennusohjelman kaikkien vaiheiden kohdalla on kyllä selvästi kerrottu, mitä siinä tehdään ja valinnatkin varmistetaan moneen otteeseen. Jos vain lukee tarkasti mitä milloinkin kysytään, selviää varmasti.

K: Mitä Windowsille tapahtuu Linuxin asennuksen yhteydessä? Voinko käyttää molempia tietokoneellani samanaikaisesti?

V: Tämä riippuu täysin asennusvalinnoistasi. Voit joko korvata nykyisen Windowsin Linuxilla tai asentaa Linuxin Windowsin rinnalle. Jos asennat rinnalle, voit jokaisen käynnistyksen yhteydessä valita kumpaa järjestelmää käytät. Useampi käyttöjärjestelmä ei tietenkään voi olla yhtaikaisesti käynnissä.

Mikäli korvaat Windowsin Linuxilla, varmuuskopioi kaikki datasi ennen asennusta sillä asennusohjelma pyyhkii tällöin koko levyn. Jos taas asennat rinnalle, varmista että sinulla on oma osio ja riittävästi tilaa Linuxille levylläsi.

K: Miksei Linux voi käyttää NTFS-tiedostojärjestelmää, vaan jotain ihme ext:tä? Entä FAT32, toimiiko se?

V: NTFS (New Technology File System) on Windowsin käyttämä tiedostojärjestelmä, eikä sitä voi käyttää Linuxissa käynnistyslevyllä. Linux käyttää ext-tiedostojärjestelmän eri versioita kirjoitusalustanaan, nykyään yleensä ext4:sta. Ext:llä on monia etuja NTFS:n yli. Se esimerkiksi tukee hyvin suuria tiedosto- ja volyymikokoja, monet pitävät sitä NTFS:ää suorituskykyisempänä, eikä se vaadi eheyttämistä säilyttääkseen nopeutensa.

NTFS-levyjä Linux osaa kyllä lukea, joten niillä jo olemassa tiedostoja tiedostoja voi käyttää kuten Windowsinkin puolella. Esimerkiksi USB-muisteista tutut FAT ja FAT32 ovat myös Linuxissa tuettuja ja niille Linux osaa myös tarvittaessa kirjoittaa.

K: Unity, KDE, Gnome, Mate, Cinnamon, xfce, lxde? Mitä nämä oikein ovat?

V: Nämä ovat erilaisia työpöytäympäristöjä. Toisin kuin Windowissa, Linuxissa käyttöliittymä ei ole sidottu vain yhteen näkymään vaan vaihtoehtoja on useita – joita taas puolestaan voi edelleen muokata haluamakseen. Jos siis näkymä ei miellytä, vaihdat vain uuteen. Näin helppoa.

Monet jakelut käyttävät jotain näistä oletusarvoisena työpöytäympäristönään, kuten Ubuntu Unityä, Debian Gnome:a ja openSUSE KDE:ta. Käyttöliittymä on kuitenkin vaihdettavissa myös jälkikäteen.

K: En pysty suorittamaan tai asentamaan mitään! Sanoo vaaditaan pääkäyttäjäoikeudet, apua?

V: Ainoastaan root tai sudo-oikeudet omistava käyttäjä voi tarvittaessa korottaa itsensä pääkäyttäjäksi ja suorittaa järjestelmälaajuisia muutoksia, kuten asentaa ohjelmia. Pääkäyttäjän salasana on se, minkä annoit järjestelmän asennuksen yhteydessä.

Varmista, että käytät oikeaa tiliä toiminnon suorittamiseen. Muista sudo (super user do) komennon edessä!

K: Miksi Linuxin pitää joka yhteydessä ja ihan koko ajan kysellä jotain salasanaa?

V: Tämä on normaali UNIX/Linux-järjestelmien tietoturvakäytäntö, joka on oleellinen järjestelmän suojauksen kannalta. Se saattaa tuntua aluksi oudolta, mutta Linuxissa ei koskaan suoriteta mitään oletusarvoisesti järjestelmänvalvojana – tai roottina, kuten Linux-piireissä sanotaan. Tämän vuoksi jokaisen järjestelmätason muutoksia tekevän toiminnon kohdalla pitää valtuuttaa pääkäyttäjän salasanalla järjestelmä suorittamaan tämä toiminto.

Linuxissa pyritään rajoittamaan rootin oikeuksien käyttämistä viimeiseen asti. Näin voidaan estää mahdollisesti vahingolliset muutokset järjestelmään. Tämän vuoksi esimerkiksi haittaohjelmia on hyvin vaikea kehittää Linuxille, sillä ilman rootin oikeuksia niiden aiheuttamat vahingot jäisivät hyvin pieniksi.

K: Eihän tälle ole mitään ohjelmia! Ei Internet Exploreria, Media Playeriä, Microsoft Officea, Adobe PhotoShopia… Mitä tällä siis oikein tekee?

V: Linux-puolella ei käytetä samoja ohjelmia kuin Windowsissa. Yhtä hyvin minä voisin sanoa, että Windowsiin ei saa mitään ohjelmia, koska niitä Linuxista tuttuja ohjelmia ei käytetä siinä.

Kaikkiin tarkoitusperiin löytyy kyllä Linuxillekin jotain. Alla olevassa kysymyksessä on esimerkkilista hyvistä ohjelmista Linuxille ja mitä niillä tehdään.

K: Kerrotko joitain hyviä ohjelmia Linuxille esimerkiksi netttiselailuun, sähköpostiin, elokuviin, musiikkiin, toimistotöihin, kuvankäsittelyyn ja niin edespäin? Useimpien nimet eivät sano minulle mitään!

V: Tässä sinulle erinomainen ohjelmistopaketti vaikkapa Ubuntulle:

  • Selain: Chromium
  • Sähköposti: Thunderbird
  • Musiikki: Spotify
  • Videot: VLC
  • Toimistotyöt: LibreOffice
  • Kuvankäsittely: GIMP
  • Kuvien organisointi: Shotwell
  • Videoeditointi: LightWorks
  • Äänenkäsittely: Audacity
  • Julkaisu: Scribus
  • Kuvakaappain: Shutter
  • Kehitys: Eclipse
  • Musiikin luonti: LMMS
  • 3D-mallinnus: Blender
  • Pikaviestin: Pidgin

Siinä jotain.

K: Ovatko avoimen lähdekoodin ohjelmat kaupallisten veroisia?

V: Niillä tekee pitkälti samat asiat kuin kaupallisilla vastineilla. Ne eivät ole välttämättä ulkoasultaan ihan tätä päivää, mutta toimintojen osalta hyvin samaa luokkaa. Kevyempi käyttöliittymä myös tekee ohjelman käyttämisestä jouhevampaa, kun ylimääräinen grafiikka ei vie turhia tehoja.

Windowsinkin puolella käytetään usein samoja tuttuja ilmaisohjelmia kuin Linuxissa. Esimerkiksi Mozilla Firefox, Thunderbird, GIMP ja VLC ovat ahkerassa käytössä myös Linuxissa.

Juuri monista avoimista ohjelmista on kehitetty alansa johtavia ohjelmistoja. Monilla vapailla ohjelmistoilla on myös hyvin laaja ja ammattitaitoinen kehittäjäyhteisö, joten tässä suhteessa ne eivät jää kaupallisten toimijoiden jalkoihin.

K: Yritin ladata ja asentaa Linuxiin ohjelmaa netistä – ei onnistunut. Miten tässä asennetaan ohjelmia?

V: Toisin kuin Windowsiin, Linuxiin ohjelmia ei asenneta netistä. Linux käyttää pakettienhallintajärjestelmää asentaakseen ohjelmia. Monissa suosituissa jakeluissa on myös oma sovellusvalikoimansa, jonka kautta ohjelmia voi etsiä ja ladata vielä käyttäjäystävällisemmin.

K: Voinko asentaa pakettivarastojen ulkopuolelta?

V: Kyllä, mutta yleensä on suositeltavaa asentaa ensisijaisesti aina sovellusvalikoimasta tai pakettivarastoista. Tarkista ensin löytyykö haluamasi ohjelma sieltä – näin nimittäin yleensä on.

Mikäli kuitenkaan ei, asenna vain ohjelmia lähteistä joihin luotat.

K: Missä ovat C:/Program Files ja muut tutut paikat? Näen vain jotain ihme /root, /home, / mount, /var jne. juttuja? Suurimpaan osaan kansioista en edes pääse, mitäs tämä on?

V: Linuxissa on erilainen hakemistorakenne kuin Windowissa, eikä siinä käytetä kirjaintunnuksia kuvaamaan eri levyjä. Koko tiedostojärjestelmä löytyy yhden / -juurihakemiston alta, mukaan lukien kaikki liitetyt massamuistilaitteet. Useimmat tiedostoselaimet kuitenkin näyttävät ulkoiset muistilaitteet valikossaan vielä erikseen, joten niihin pääsee nopeasti käsiksi.

Kaikkii kansioihin sinun ei kuulukaan päästä, koska ne ovat järjestelmäkansioita. Kenelläkään muulla kuin rootilla ei ole niihin mitään asiaa, joten muokkaaminen ja joskus myös luku on estetty tietoturvan takia. Jokaisen käyttäjän kotikansio löytyy /home :n alta ja tämä on se lähes ainoa paikka jonne tarvitse peruskäyttäjänä Linuxissa koskaan mennä.

K: Sanoit, että Linuxissa kaikki asetuksetkin ovat tiedostoja. Miten ihmeessä tiedän mistä mitäkin etsiä?

V: Aivan. Linuxissa ihan kaikki ovat tiedostoja – siis ihan kaikki. Jos siis kopioit koko kiintolevyn sisällön, sinulla on täydellinen kopio järjestelmästäsi. Tämä mahdollistaa esimerkiksi järjestelmän siirron toiseen koneeseen helposti, kun pelkän kiintolevyn siirtämällä kaikki toimii usein kuten ennenkin. Windowsissa tällainen ei olisi mahdollista, sillä esimerkiksi ohjelmien asennukset rikkoutuisivat rekisterin puuttuessa ja aktivointijärjestelmä ei pitäisi asennusta enää aitona siirron jäljiltä.

Kaikissa suosituimmissa Linux-jakeluissa kaikki tarvittavat perusasetukset voi tehdä järjestelmäasetusten tai vastaavan ohjauspaneelin kautta. Peruskäytössä harvoin tarvitsee koskea itse asetustiedostoihin. Jos joskus kuitenkin tällaista tarvitaan, noudattamalla netistä löytyviä ohjeita pystyt suorittamaan nämä toimet helposti itse.

K: Voinko määrittää asetukset mieluummin jonkin valikon kautta?

V: Kyllä. Yleensä asetuksia voi hallita Järjestelmäasetukset -valikon kautta tai esimerkiksi openSUSE:ssa Yastin avulla.

Nimet voivat vaihdella eri jakeluiden välillä, mutta jokaisessa suuressa jakelussa on kyllä tällainen ohjauskeskus.

K: Miten Linux päivitetään?

V: Riippuu jakelusta. Useimmissa jakeluissa on päivitys -vaihtoehto Järjestelmäasetusten tai vastaavan alla, jonka kautta toimenpiteen voi tehdä graafisesti. Toisin kuin Windowsissa, Linuxissa päivittäminen päivittää myös kaikki oheisohjelmat. Tämä on yksi pakettivarastojen suurimpia etuja.

Toinen vaihtoehto on käyttää päätettä. Debian (.deb) pohjaisissa järjestelmissä päivittäminen kiteytyy kahteen komentoon: sudo apt-get update ja sudo apt-get upgrade. Ensimmäinen päivittää pakettivarastot ja jälkimmäinen asentaa päivitetyt paketit.

Red Hat (.rpm) pohjaisissa jakeluissa päivittäminen vaihtelee. Esimerkiksi Fedorassa ja Red Hatissa käytetään yum -komentoa. SUSE:ssa puolestaan zypper -komentoa.

Henkilökohtaisesti itse suosittelen etenkin aloittelijoille Debian-pohjaisia järjestelmiä, koska niiden pakettienhallinta ja komentojen logiikkaa on ehkä helpompi vasta-alkajan ymmärtää. Debian-pohjaisia järjestelmiä ovat luonnollisesti Debianin lisäksi Ubuntu ja sen johdannaiset, kuten Linux Mint.

K: Voiko Linuxilla pelata?

V: Voi, mutta pelitarjonta ei ole yhtä laaja kuin PC:lle – tai edes Macille.

K: Mistä löydän pelejä Linuxille?

V: Valven Steam on tällä hetkellä paras paikka etsiä Linux-pelejä. Kirjoitushetkellä Steamissä oli saatavana Linux-pelejä yhteensä 1962 kappaletta. Kehitystahti on tällä hetkellä huimaa, etenkin kun ottaa huomioon että vielä reilu vuosi sitten pelejä oli vain muutama sata. Valve on myös kehittänyt oman Linux-pohjaisen järjestelmän erityisesti pelaajille, Steam OS:n.

Vaatimattomampia pelejä Linuxille voi löytää myös sen omasta sovellusvalikoimasta. Monet nettisivut kuten LinuxGamesLGDBGamingOnLinux ja Penguspy listaavat Linux-pelejä.

K: Sanotaan, ettei Linuxille ole viruksia. Pitääkö tämä paikkansa? Android pohjautuu Linuxiin, miksi sitten sille on satoja tuhansia haittaohjelmia?

V: Vastasit jo omaan kysymykseesi. Androidille on nolla virusta, pyöreä nolla. Haittaohjelmia on mahdollista tehdä vaikka älyjääkaapille, jos vain käyttäjä on niin tyhmä että itse ne sinne asentaa.

Varsinaisia itsestään, ilman käyttäjän toimia ja pelkällä nettisivulla vierailemalla tarttuvia viruksia ja haittaohjelmia on vain Windowsiin. Kaikki muut järjestelmät ovat näiltä täysin turvassa, jos vain on järkeä päässä. Näin ollen Android ei tarvitse minkäänlaista virussuojaa, niin kuin ei mikään muukaan järjestelmä.

Tietoturvayhtiöt tietysti väittävät muuta saadakseen tuotteita myytyä mahdollisimman paljon. Sillä he tietävät, että se olisi heille toiminnan loppu jos Windows joskus ajettaisiin alas.

K: Tarvitsenko virustorjuntaa Linuxissa?

V: Et.

Jos kuitenkin samassa taloudessa on myös Windows-koneita, haluat ehkä tarkistaa esimerkiksi liitetiedostot ja USB-tikut virusten varalta, ennen niiden käyttämistä PC:llä.

Pakettivarastoissa on olemassa ClamAV tätä varten.

K: Miksi sitten Linuxille on AntiVirus-ohjelmia, jos niitä ei kerran tarvita?

V: Ne on tarkoitettu Windows-haittaohjelmien torjumiseen esimerkiksi palvelinpäässä. Itse Linuxille ne eivät ole uhka, mutta tavoitteena on kuitenkin ehkäistä haittaohjelmien mahdollista tahatonta levittämistä eteenpäin.

Linuxille ei ole leviäviä viruksia, Linuxin virustentorjuntaohjelmat eivät niitä muutenkaan havaitsisi, joten jos erityistä tarvetta ei Windows-haitakkeiden etsimiseen ympäristössäsi ole, et tarvitse mitään ohjelmaa tähän.

Tietoturvayhtiöt yrittävät muutenkin saada ihmiset helposti uskomaan samaan pöpömaailmaan muissakin järjestelmissä kuin Windowsissa, vaikka todellisuudessa virukset ovat vain ja ainoastaan Windowsin riesa.

K: Tarvitsenko palomuurin Linuxissa?

V: Iptables-niminen palomuuri on ollut olemassa Linux-ytimessä jo versiosta 2.4 lähtien. Se sisältyy siis jokaiseen nykyiseen Linux-jakeluun. Oletuksena se ei tee mitään, mutta koska Linuxissa ei oletuksena ole Windowsista poiketen mitään verkkoa kuuntelevia palveluja päällä, tämä ei ole riski. Useimmat kuitenkin suosittelevat sen pientä viilausta myös kotikäyttöä ajatellen, mutta tämä ei ole pakollista.

Hyvä ohje yksinkertaisen ja tehokkaan muurin tekemiseen on esimerkiksi tässä:

Pakettivarastoista löytyy myös monia graafisia työkaluja iptablesin konfigurointiin, jos käsinkäyttöinen sääntöjen kirjoittaminen on sinusta liian vaikeaa. Molemmin keinoin päästään samaan lopputulokseen, joten yleisestä harhaluulosta poiketen Linuxille ei siis ole olemassa erilaisia palomuureja joita asennellaan. Ne kaikki ohjelmat säätävät tätä ytimen valmista toiminnallisuutta.

K: Onko pankki yms. asiointi täysin turvallista Linuxilla?

V: Ainakin huomattavasti turvallisempaa kuin Windowsilla. Tietoturva lähtee kuitenkin käyttäjästä ja hänen toimintatavoistaan. Järjestelmän vaihto Linuxiin on jo itsessään järkevä päätös, mutta automaattisesti se ei kaikelle immuuniksi tee.

Käsittele pankkitunnuksiasi yms. huolella, surffaa järkevästi, äläkä kerro tunnuksiasi niitä sähköpostilla kyseleville. Linuxin kanssa troijalaiset ja muut eivät tunnuksiasi uhkaa, joten loppu riippuu yksinomaan sinusta.

K: Juuri viime vuonna oli iso kohu HeartBleed-haavoittuvuudesta, joka kosketti nimenomaan Linux-järjestelmiä. Onko Linux siis oikeasti niin tietoturvallinen kuin väitetään?

V: Linux on edelleen yhtä turvallinen kuin on sanottu. Tällaiset vakavat haavoittuvuudet ovat yksittäistapauksia ja niitä esiintyy yleensä vain hyvin harvoin. Tässäkin tilanteessa tietoturva-aukko paikattiin välittömästi sen tullessa ilmi, eikä vasta parin viikon päästä. Riski oli olemassa vain siis hyvin pienen ajan, kunhan vain ylläpitäjät huolehtivat järjestelmiensä päivityksistä.

Vertailun vuoksi ajatellaan vaikkapa Windowsia. Microsoft paikkaa joka kuukausi kymmeniä kriittisiä haavoittuvuuksia järjestelmästään ja montako niitä jää edelleen paikkaamatta? Päivitykset julkaistaan vain kerran kuussa, vain hyvin harvoin tästä on poikettu vakavien välittömien riskien pelossa. Windowsissa tällaiset bugit ovat arkipäivää, sen vuoksi ne eivät ylitä edes uutiskynnystä.

Linux on siis kaikista sanomisista huolimatta aina Windowsia turvallisempi valinta.

K: Tarvitseeko Linuxissa tehdä jotain säännöllisiä ylläpitotoimia, kuten eheyttää levyä, siivota rekisteriä jne.?

V: Ei. Linuxin käyttämä ext-tiedostojärjestelmä ei pirstaloida, eikä tarvitse minkäänlaista eheytystä. Näin ollen järjestelmä ei myöskään hidastu ajan saatossa, kuten Windowsilla on tapana.

Linuxissa ei ole myöskään mitään rekisteriä tai muutakaan mitä pitäisi erilaisilla työkaluilla jatkuvasti siivoilla. Linuxin puolella voi keskittyä tietokoneen käyttämiseen. Se on kieltämättä outo tunne Windowsin käyttämisen jäljiltä, oli nimittäin minullekin aluksi.

K: Kasaan/Asennan tietokonetta Linuxilla tuttavalleni. Hän ei pahemmin tietokoneista ymmärrä. Miten teen järjestelmästä tietoturvallisen ja määritän sen niin, ettei hän pääse sitä tahattomasti sotkemaan?

V: Asenna järjestelmä normaalisti ja määritä pääkäyttäjälle vahva salasana. Asenna halutut oheisohjelmat, määritä asetukset ja tee tarvittavat konfiguroinnit. Tee tuttavallesi erillinen käyttäjätili hänen nimellään ja määritä tilin tyypiksi normaali. Tällöin tämä käyttäjä ei voi tehdä järjestelmänlaajuisia muutoksia tietokoneeseen, mutta voi edelleen käyttää tietokonetta ja siihen asennettuja ohjelmia normaalisti.

Rootin salasanan voit tarvittaessa pitää vain omana tietonasi ja jos tuttavasti joskus tarvitsee apuasi vaikka jonkin asian säätämisessä, hän voi kääntyä sinun puoleesi. Mikäli puolestaan tarkoituksena on jättää tietokone ”sille tielleen” etkä halua sen ylläpitoon enää myöhemmin puuttua, anna vahvaksi määrittämäsi rootin salasana tuttavallesi esimerkiksi paperilla, mutta painota häntä käyttämään kaikesta huolimatta vain tätä normaalia tiliä.

K: Voinko jotenkin ajaa Windows-ohjelmia Linuxin alla? Miten?

V: Wine on kehitetty tätä varten. Se on tavallaan emulaattori, jonka avulla voidaan suorittaa myös ei-natiiveja ohjelmia Linuxin alla. Useimmat Windows-ohjelmat toimivat Winen avulla hienosti, osa puolestaan kankeammin. Toiminnallisuudessa voi siis olla suuria eroja.

Wine on kuitenkin tavallaan ylimääräinen kerros käyttöjärjestelmän ja sovelluksen välissä. Se vaatii siis veronsa, josta johtuen ohjelmat eivät välttämättä toimi yhtä nopeasti Linuxin alla kuin mitä ne toimisivat Windowsissa. Tai ainakin tarvitaan tehokkaampi laitteisto samaan lopputulokseen pääsemiseksi.

Kannattaa kuitenkin suosia mieluummin natiiveja Linux-ohjelmia, jos vain mahdollista. Lähes jokaiselle Windowsista tutulle ohjelmalle nimittäin löytyy korvaaja avoimista vaihtoehdoista.

K: Jos haluan palata takaisin Windowsiin, miten se tapahtuu?

V: Tarvitset ensinnäkin Windowsin asennusmedian (joka sinulla toivottavasti on yhä!?). Koska tietokoneen mukana tuleva ns. OEM-lisenssi on sidottu juuri siihen tietokoneeseen, pitäisi asennukseen käyttää alkuperäistä asennusmediaa. Muussa tapauksessa Windowsin aktivointi ei ainakaan onnistu.

Nykyään laitevalmistajat eivät välttämättä edes toimita tietokoneen mukana Windowsia varsinaisella DVD-levyllä. Tätä varten on olemassa erillinen piilotettu palautusosio kiintolevyllä, johon yleensä pääsee painamalla jotain näppäintä tietokoneen käynnistyessä (valikossa näkyy yleensä tyyliin F10: Recovery). Huomaa, että palautus tätä kautta ei välttämättä onnistu jos olet määrittänyt Linuxin asennuksen yhteydessä asennusohjelman ”raivaamaan kaiken tieltä”.

Yksi vaihtoehto on myös polttaa palautuslevy itse. Tätä monesti suositellaan etenkin uunituoreella tietokoneella heti sen määrityksen jälkeen, mutta sen voi tehdä myös ennen Linuxin asennusta.

Huomaa, että Windows ei välttämättä havaitse ext-formatoituja levyjä vaan voi asennuksen aikana herjata, että tietokoneella ei ole asemia. Tässä tapauksessa levy kannattaa formatoida uudelleen esimerkiksi Linux Live CD:llä ennen asennusta.

K: Onko Linuxilla takuuta? Vaikuttaako Linuxin asentaminen tietokoneeni takuuseen?

V: Linux on vapaa ohjelma, eikä sillä ole mitään takuuta. Toisaalta, ainakaan minulla ei ole tiedossa ainoatakaan tapausta, että Linux olisi koskaan särkenyt yhtäkään tietokonetta, joten tätä on turha pelätä.

Linuxin asentaminen ei vaikuta tietokoneen normaaliin takuuaikaan. Joihinkin valmistajien/myyjien (lisämaksullisiin) lisätakuisiin sillä saattaa olla vaikutus, tämä kannattaa selvittää takuuehdoista.

Yleisesti ottaen varsinainen takuu koskee vain tietokoneen rautaa eli laitteistoa, ei ohjelmistoja. Muussahan tapauksessa koneen voisi kiikuttaa heti takaisin kauppaan, kun Windows päättää antaa BSOD:in.

K: Jotain meni pieleen ja tietokoneeni ei enää toimi/käynnisty. Mikä avuksi?

V: Suosituimmissa Linux-järjestelmissä, kuten Ubuntussa, on mahdollista mennä käynnistyksen yhteydessä Recovery-valikkoon ja tarvittaessa valita korjausasennus, joka säilyttää kaikki ohjelmasi ja tiedostosi.

Jos et pääse edes GRUB Bootloaderiin (jossa voit valita käynnistettävän järjestelmän), tarvitaan käynnistämistä levyltä – esim. Live CD:ltä, jolla ongelmaa voi yrittää korjata.

Aloittelevan Linux-käyttäjän on ehkä hyvä pitää Windows vielä koneellaan, jotta tietokoneen käyttäminen ei kokonaan keskeydy jos jotain odottamatonta tapahtuu.

Tällaiset tilanteet ovat kuitenkin suhteellisen harvinaisia ja johtuvat yleensä käyttäjän totaalisesta mokaamisesta. Kuten kerrottua, tällainen mokaaminen ei ole edes mahdollista jos ei ala leikkiä rootin oikeuksilla. Peruskäytössä ongelmia hyvin harvoin ilmenee.

Suuri voima tuo suuren vastuun.

K: Mistä voin kysyä apua, jos minulla ilmenee ongelmia Linuxin kanssa?

V: Nämä Omagurut ja muut maksulliset opaspalvelut harvoin tarjoavat tukea varsinaisesti Linuxille, sama koskee Giganttien ja muiden tietokonehuoltoa. Ihan ensimmäisenä tälläisessä tilanteessa kannattaa suunnata Linuxin, kuten Ubuntun Suomen foorumeille kyselemään apua – etenkin jos tunnet että osaisit korjata ongelman ehkä itse, kunhan vain saisit hieman apua.

Toinen vaihtoehto on kääntyä esimerkiksi yksityisen tai pienemmän paikallisten tietokonefirman puoleen. Näiltä saa yleensä paljon henkilökohtaisempaa ja räätälöidympää palvelua kuin jättifirmoilta.

Tietysti jos sinulla on osaava nörttipoika sukulaisissa, tämä on ilmainen vaihtoehto.

K: Mistä voin lukea lisää Linuxista?

V: Netti on täynnä erilaisia oppaita Linuxista. Esimerkiksi suomalainen linux.fi -wiki on hyvä paikka aloittaa. Ubuntu Suomi -sivulta löydät aina uusimman Ubuntun suomenkielisen asennuspaketin ja sieltä löytyvät myös suomenkieliset käyttäjäfoorumit, joissa voi tarvittaessa kysellä vaikka apua. Myös Linux Mintillä on suomalaiset ohjesivut.

Englanniksi löytyy tietysti enemmän. Linuxkin on sen verran laaja aihe, että pitäisi tietää hieman tarkemmin mitä haetaan. Parhaiten vastaus selviää tietysti kun kysyy Googlelta, mikä Linuxissa askarruttaa.

Linuxista on paljon myös kirjallisuutta. Esimerkiksi Wille Kuutin Linux-käsikirja ja Raimo Kosken Linux tehokäytössä ovat tutustumisen arvoisia.

K: Mitkä kaikki käyttöjärjestelmät oikein pohjautuvat Linuxiin?

V: Näitä on itseasiassa yllättävän paljon. Ensinnäkin tietysti kaikki eri työpöytä- ja palvelinkäyttö Linux-jakelut, kuten Ubuntu, Debian, SUSE, Red Hat, Slackware, Mandriva, Gentoo, CentOS, Arch ja Fedora sekä kaikki näiden johdannaiset. Googlen Android hyödyntää Linux-kerneliä, samaten yhtiön Chrome OS, joka on tunnettu mm. Chromebookeista. Mobiilikäyttöjärjestelmistä myös Tizen, Ubuntu Touch ja Jollan Sailfish OS pohjautuvat Linuxiin. Erilaisia muokattuja ”mini-linuxeja” löytyy mm. reitittimistä, modeemeista ja palomuureista. Myös nykyisten älytelevisioiden käyttöliittymä on rakennettu pitkälti tähän käyttötarkoitukseen muokatun Linuxin päälle.

Linuxin yksi suurimmista vahvuuksista on nimenomaan omaan sen muokattavuus. Se soveltuu helposti laitteeseen kuin laitteeseen ja jos tarkoitukseen täysin sopivaa valmista distroa ei ole olemassa, kuka tahansa ohjelmointikykyinen voi sellaisen myös itse koodata joko jo olemassa olevasta jakelusta tai vaikka ihan tyhjästä.

K: Onko olemassa muitakin ilmaisia ja vapaita käyttöjärjestelmiä kuin Linux?

V: Kyllä, mutta Linux on näistä se selvästi kuluttajaystävällisin. Suurin osa kaikista ilmaisista ja avoimista järjestelmistä pohjautuvat juuri Linuxiin. Siksi en mainitse niitä tässä erikseen, koska niitä on yksinkertaisesti liian paljon ja haluan käsitellä Linuxiin pohjautuvia järjestelmiä vain yhtenä ryhmänä muiden joukossa.

BSD-järjestelmät, kuten FreeBSD, NetBSD ja OpenBDS ovat ilmaisia ja avoimia, mutta niiden käyttäminen vaatii taas uuden annoksen osaamista. Jos siis jo Linux tuntuu liian vaikealta, älä edes harkitse BSD-UNIX:ja. Niillä on kuitenkin omat vahvuutensa jopa Linuxin yli mm. muistinhallinnassa ja vaikkapa web-palvelimena.

Yksi nykyään avoin järjestelmä on myös Oracle Solaris. Vuonna 2005 sen lähdekoodi tuli vapaaseen jakeluun ja tulevat Solaris julkaisut perustuvatkin OpenSolaris-lähdekoodipuuhun. Myös se on aito UNIX.

Apple kehittää edelleen alkuperäistä Darwin OS:sää nykyisen OS X:nsä ohella. Uusi versio julkaistaan aina uuden Mac OS X:n rinnalla. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä Applen ja vapaiden ohjelmistojen kehittäjien välillä. Applen iOS- ja OS X -järjestelmät pohjautuvat Darwiniin. Darwin puolestaan pohjautuu FreeBSD:hen.

HaikuOS on uusi avoin käyttöjärjestelmä, joka pohjautuu nyt jo lopetettuun BeOS -järjestelmään. BeOS kilpaili 1990-luvulla Windowsin ja Mac OS X:n kanssa, häviten taistelun niille kuitenkin totaalisesti. HaikuOS yrittää nyt elvyttää tätä kantaa, mutta tällä hetkellä projekti kärsii rahoitusvaikeuksista.

ReactOS tekee poikkeuksen ja pohjautuukin itseasiassa Windowsin NT-tekniikkaan. Se on kirjoitettu puhtaalta pöydältä, eikä siinä ole bittiäkään Linuxia tai UNIX:a. Projektin tavoitteena on tarjota avoin käyttöjärjestelmä, joka on binääriyhteensopiva Windowsin kanssa. ReactOS:n kehitys on vasta Alpha-vaiheessa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Skip to toolbar