Nin siirryt Linuxin kyttjksi kivuttomammin

img
Feb
28
Spread the love

Monille Windowsin käyttäjille Linuxiin siirtyminen tuottaa yhä harmaita hiuksia. Vaikka Linux-järjestelmät ovat viime vuosina kehittyneet hurjasti myös graafisesti, ihmiset edelleen vieroksuvat jo pelkkää nimeä. Onhan se ymmärrettävää, koska Linux mielletään lähinnä komentorivipohjaiseksi palvelinkäyttöjärjestelmäksi. Kaukana takana ovat kuitenkin ne ajat, jolloin Linux-tietokonetta pystyttiin käyttämään pelkän konsolin kautta. Nykypäivänä kaikki päivittäiset kuin ylläpidollisetkin tehtävät pystytään hoitamaan Linux puolellakin useimmille inhimillisemmin, graafisella käyttöliittymällä.

On kuitenkin muistettava se, että Linux ei ole Windows. Siinä ei tehdä asioita samalla tavalla kuin PC-tietokoneissa. Tämän vuoksi sitä voi olla ensikertalaisen Windows-käyttäjän vaikea hallita vaan helposti tuntee itsensä täydeksi noviisiksi. Annan tässä omia hyväksi kokemiani vinkkejä, joiden avulla vain Windowsia koko ikänsä käyttäneet toivottavasti pääsisivät paremmin sisään Linux-järjestelmien logiikkaan. Ja tietysti tuon myös ilmi niitä Linuxin tuomia etuja.

Linux ei ole varavaihtoehto, eikä Windows ole koneen mukana ilmainen

Olet ehkä monesti kuullut, että Linux tulee yleensä vasta silloin kuvioihin kun vanha tietokone ei jaksa kunnon Windowsia enää pyörittää. Tästä saa helposti sellaisen käsityksen, että Linux on kakkosvaihtoehto silloin, kun parempaa ei ole saatavilla. Kyllä, se ehkä on ilmainen mutta se ei tee siitä yhtään huonompaa – päinvastoin!

Kun Windows-käyttäjä tutustuu Linuxiin, yleensä ensimmäinen ajatus on että tämä ei näytä yhtään Windowsilta. Mistäs lähtien käyttöjärjestelmän on pitänyt näyttää Windowsilta ollakseen yhtä hyvä? Missä vaiheessa Windowsista ja Microsoftista tuli jotenkin laadun tae? Jos minulta kysytään, ei missään vaiheessa – ei nytkään.

Windowsin menestys on sen markkinointikikoissa, joista olen puhunut toisessa artikkelissani. Sen yleisyys ei kerro mitään sen laadusta, enemmänkin epätoivosta jota yhtiö tekee saadakseen markkinat itselleen. Koska Windows tulee käytännössä jokaisessa ostetussa tietokoneessa automaattisesti esiasennettuna, harva alkaa kyseenalaistamaan sitä järjestelmänä. Linuxia ei markkinoida, joten se jättää 99 % ihmisistä asian ulkopuolelle, jos sitä haluaa käyttää on selvitystyö tehtävä omatoimisesti.

Suurinta osaa ei myöskään voisi pätkääkään kiinnostaa mikä järjestelmä siellä taustalla pyörii. He vain haluavat kaupasta valmiin laitteen, jota he pääsevät heti käyttämään. Eivät ihmiset jätä Androidiakaan ostamatta, koska se käyttää Linux-ydintä. Koska Microsoft hallitsee PC-markkinoita, sen suosio on juuri tässä. Jos kaikki tietokoneet myytäisiin tyhjänä, ilman käyttöjärjestelmää, olisi myös prosentit toiset.

Linux ei maksa mitään, käytti sitä kuinka monessa tietokonessa/laitteessa tahansa tai mihin käyttötarkoitukseen tahansa. Se on aina ilmainen, ikuisesti. Itse järjestelmä, tulevat julkaisut ja päivitykset. Jokainen voi jopa vapaasti muokata sitä omiin käyttötarkoituksiinsa sopivaksi. Juuri tämän takia Linux on niin suosittu alusta: Valmistajat voivat muokata järjestelmän omiin käyttötarkoituksiinsa sopiviksi, oli sitten laite älytelevisio, reititin, digiboksi, navigaattori tai vaikkapa tulevaisuuden puhuva jääkaappi/pakastin. Ainut GPL-lisenssin ehto on se, että lähdekoodi on aina sisällytettävä eikä muokatusta julkaisusta saa periä mitään kustannuksia.

Uuteen tietokoneeseen esiasennettu Windows ei ole ilmainen, vaikka useimmat niin kuvittelevat. Et siis saa uutta Windowsia ilmaiseksi ostaessasi uuden koneen. Sen hinta on nimittäin jo sisällytetty tietokoneen hintaan. Eli jos hankkisit saman tietokoneen ilman käyttöjärjestelmää, saisit sen reilun 100 euroa halvemmalla. Aivan. Jos kaikki tietokoneet myytäisiin ilman käyttöjärjestelmää, mitä veikkaat, olisiko prosentit edelleen yhtä suuret Windowsin eduksi kun saman koneen Linuxilla saa yli satasen halvemmalla? Tässäpä pohtimista.

Linux säästää tietoteknisiä kustannuksia roimasti. Lisenssimaksut, ohjelmistot, tekninen tuki. Kun Linuxin on kertaalleen asentanut, ei sitä tarvitse uudelleenasentaa käytännössä koskaan. Järjestelmä on myös käyttövalmis heti asennuksen jälkeen, eikä ajureiden metsästystä, tunteja vaativaa päivitysrumbaa tai virustorjuntaohjelman etsimistä tarvita. Näin ollen mikrotuen tarve jää hyvin vähäiseksi, koska kerran konfirguroitu Linux-järjestelmä ei vaadi erityisiä ylläpitotoimia.

Sen vuoksi se on oiva vaihtoehto kohteisiin, joissa budjetti on rajallinen, kuten kouluihin. Varsinkin silloin kun tarvitaan hyvää nettikonetta, voidaan ekopisteestä löytyvästä Windows-koneesta saada vielä hyvin toimiva Linux-kone, esimerkiksi vaikkapa ikäihmiselle joka ei kaipaa markkinoiden tehokkainta pelikonetta.

Tästä huolimatta, Linux ei ole mikään ekokone. Kaikki suuret palvelimet, verkkopalvelut ja supertietokoneet pyörivät Linuxin voimalla. Linux pystyy hyödyntämään erinomaisesti tietokoneen tehoja, tarvittiin sitten järjestelmä pienitehoiseen laitteeseen tai NASA:n jättiklusteriin. Linux on siis erittäin muuntautumiskykyinen, ja se on yksin sen parhaista puolista.

Kaikki samat asiat pystyy hoitamaan myös Linux-pohjaisella järjestelmällä kuin Windowsilla. Linuxin puolella myös ohjelmistot ovat ilmaisia. Koko softapuoli on siis hankittavissa (laillisesti!) ilmaiseksi, maksat vain raudasta. Olen itsekin moneen otteeseen todennut avoimen lähdekoodin ohjelmat jopa kaupallisia kilpailijoitaan paremmiksi!

Niin että, kumpikos se olikaan se kakkosvaihtoehto?

Taktikoinnilla menestykseen, kaikki ei nääs ole mustavalkoista

Microsoft käyttää kieroa keinoa hallitakseen PC-markkinoita. Se nimittäin myy Windows lisenssejä tietokonevalmistajille kuten HP, Fujitsu ja Dell erittäin edulliseen kappalehintaan. Tämä on vain murto-osa siitä, mitä yksittäinen kuluttajan hankkima Windows-lisenssi maksaa. Tämän edullisen hinnan ehtona on kuitenkin se, että tietokonevalmistaja joutuu maksamaan sen Windows-lisenssin hinnan kaikista myymistään koneista, myös niistä joihin Windowsia ei edes asenneta.

Tämän vuoksi tietokonevalmistajat ovat melko haluttomia myymään tietokoneita ilman käyttöjärjestelmää tai esimerkiksi jollakin Linux-jakelulla kuten Ubuntu ja SUSE, varustettuna. Tai silloin ainakin ne pitäisi myydä Windows-koneen hinnalla, taloudellisen tappion välttämiseksi.

Onneksi on kuitenkin erikoisliikkeitä, joista koneita saa halutessaan myös ilman käyttöjärjestelmää. Tuttavallisemmin: Ilman Windows-veroa. Jos siis et halua maksaa tyhjästä eli järjestelmästä jota et tarvitse, kierrä kaikki pesukonemarketit kuten Gigantti ja Expert, kaukaa.

Linuxilla on monia hyviä puolia

Olen nyt puhunut pitkään ja hartaasti Linuxin puolesta, joten moni lukijoista kaipaisi jotain kongreettista faktaakin, mikä siitä Linuxista muka tekee niin ainutlaatuisen. Listaan tähän nyt joitakin asioita, jotka tekevät Linuxista niin hyvän.

1. Linux on kevyt, vakaa ja tietoturvallinen

Kolme keskeisintä tietotekniikan pääajatusta yhdessä – vieläpä ilmaiseksi. Linuxista on saatavilla satoja eri jakeluita eri käyttötarkoitukseen. Se toimii siis tarvittaessa jopa yli 10 vuotta vanhassa tietokoneessa vähintään tyydyttävästi, tarjoten kuitenkin nykyaikaisen ja tietoturvallisen järjestelmän. Et tarvitse esimerkiksi jäädä tietoturvattoman XP:n käyttäjäksi vain sen takia, että uudemmat ohjelmistot eivät toimi koneessasi.

Tietoturva ja vakaus ovat juuri ne pointit, miksi Linux on niin suosittu palvelinkäytössä. Linux voi olla jopa vuosia päällä putkeen eikä tarvitse uudelleenkäynnistyksiä edes päivitysten asennuksen jälkeen. Ydin on hyvin vakaa ja kaatuu erittäin harvoin. Lisäksi Linuxissa ei Windowsista poiketen mitään koskaan suoriteta oletuksena pääkäyttäjäoikeuksin. Windowsin käyttäjätilien valvonta on vitsi Linuxin käyttöoikeuksiin verrattuna. Miksi esimerkiksi jonkin SimCity pelin suoritus vaatii Windowsissa järjestelmänvalvojan oikeudet toimiakseen oikein? Kysynpähän vaan! Linuxissa ei koskaan toimita näin ja se on tietoturvan kulmakivi.

Linux ei myöskään tarvitse minkäänlaista virustorjuntaa eikä palomuurikaan ole työpöytäkäytössä täysin välttämätön, koska Linuxissa ei ole verkkoa kuuntelevia palveluita oletuksena päällä.

Koska UNIX-järjestelmien tapaan Linux on luontaisesti hiekkalaatikoitu järjestelmä, mahdolliset tulevaisuudessa ilmestyvät virukset eivät saa sille juuri vahinkoa aikaan. Erilaisen käyttöoikeuskäytäntöjen takia sekä mahdollisten haittaohjelmien että tunareiden käyttäjien on mahdotonta sotkea itse järjestelmää. Ja koska eri Linux-jakeluita on tuhansia ja koska ytimen versiotkin eroavat toisistaan, on asennettu Linux-järjestelmä aina yhtä uniikki, joten sille on hyvin vaikeaa kehittää toimivia viruksia. Linux-asennus ei myöskään kerää vanhentuneita ohjelmistoversioita, koska Linux (Windowsista poiketen) päivittää itsensä lisäksi automaattisesti myös kaikki asennetut oheisohjelmat (selaimet, flashit, javat jne.).

Linuxin immuunius ei siis johdu sen harvinaisuudesta vaan erilaisesta toimintaperiaatteesta. Linux on suosituin palvelinalusta, sitä käyttää maailmalla kymmeniä miljoonia käyttäjiä eikä viruksia ole (edelleenkään) ilmaantunut.

Windowsista tutut levyn eheytykset, rekisterin korjaukset ja muut jatkuvat toimet ovat täysin tuntemattomia Linux maailmassa. Linuxin käyttämä ext-tiedostojärjestelmä ei nääs pirtaloidu eikä tarvitse eheytystä. Järjestelmä ei siis koskaan hidastu samaan tapaan kuin Windows.

2. Ilmaiset ohjelmistovarastot

Itse järjestelmä tapaan, Linuxissa käytetään myös ilmaisia, avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Jotkin niistä saattavatkin olla sinulle jo Windowsin puolelta tuttuja, kuten toimisto-ohjelmisto LibreOffice tai kuvankäsittelyohjelma GIMP. Näin ollen koko tietokoneen järjestelmä ja ohjelmistopuoli on hankittavissa täysin ilmaiseksi.

Linuxille on saatavilla esimerkiksi suositut Firefox- ja Opera-selaimet, Thunderbird-sähköpostiohjelma, VLC-soitin, julkaisuohjelma Scribus, musiikintekoohjelma LMMS ja myös videoneditointi- ja 3D-mallinnusohjelmat, jotka vastaavat täysin kaupallisia AutoCAD:ja. Tämä kaikki, vain ilmaiseksi.

Näin sekä kaupallisia että GPL-ohjelmia käyttäneenä, voin sanoa että jotkin avoimen lähdekoodin ilmaiset ohjelmistot ovat jopa maksullisia ohjelmistoja parempia. Esimerkiksi GIMP on aivan loistava kuvankäsittelyohjelma, jota aloittelijan voi olla jopa helpompi käyttää kuin monimutkaisempaa PhotoShopia. GIMP:llä pystyy tekemään 90% kaikista toiminnoista, joita peruskäyttäjä tai harrastaja tulee koskaan tarvitsemaankaan.

Ja on sanomattakin selvää, että nämä ohjelmistot ovat myös vähemmän bugisia ja haavoittuvaisia kuin suljetun koodin ohjelmat.

Olen listannut joitakin huipputason avoimen koodin ohjelmistoja artikkelissani avoimen koodin ohjelmistojen parhaimmisto.

3. Näitä ei Windowsita löydy

Aina valitetaan, että Linuxista puuttuu paljon. Nyt kerronkin, mitä siinä on mitä muissa ei ole!

Keskitetty pakettivarasto

Linux-ohjelmat asennetaan ensisijaisesti järjestelmän omista pakettivarastoista. Tästä on etua monella tapaa. Kaikki yleisimmät ohjelmistot löytyvät helposti yhdestä samasta paikasta, Google Play-kaupan tapaan. Nämä on tarkastettu ja turvallisiksi todettu, joten ei ole tarvetta lähteä metsästämään turvallisia latauspaikkoja Internetin syövereistä. Ja koska järjestelmä pitää kirjaa tietokoneeseen asennetuista ohjelmistoista, osaa se myös päivittää ne automaattisesti.

Ei enää haavoittuvia vaarallisia vanhoja ohjelmistoversioita, joita hakkerit käyttävät hyödyksi. Järjestelmä asentaa kaikki päivitykset automaattisesti, eikä käyttäjän tarvitse päivitellä itse koskaan javoja, flasheja tai muitakaan juttuja. Vanhat ohjelmistoversiot ovatkin suurin riski Windows-järjestelmissä. Niitä ei Linuxissa esiinny.

Virtuaalityöpöydät

Windowsissa käytössäsi on vain yksi työpöytä. Lisätilaa saat liittämällä toisen näytön. Linuxissa on lisäksi mahdollisuus käyttää ns. virtuaalityöpöytiä. Voit siis esimerkiksi tehdä erilaisia kokonaisuuksia avoimista ikkunoista, jotta saat lisätilaa työskennellä. Voit esimerkiksi asettaa nettiselaimen ja sähköpostin yhteen työtilaan, taulukkolaskennan toiseen. Kolmannella käytössäsi voikin olla vaikka full screen- peli. Auttaa kummasti työskentelyä, kun avoimia ikkunoita on vähemmän.

Täysverinen pääte (komentotulkki)

Vaikka nykyään Linuxissakin on mahdollista tehdä asiat graafisen käyttöliittymän kautta, joskus homman hoitaa paljon kätevämmin ja nopeammin päätteen kautta. Windowsista tuttu cmd, on erittäin alkeellinen Linuxin päätteeseen verrattuna. Linuxissa kaikki toiminnot on mahdollista hoitaa pelkän tekstipohjaisen komentorivin kautta. Kaikissa asennuksissa graafista työympäristöä ei edes oletuksena asenneta, esimerkiksi palvelinkäytössä.

Työpöytäkäyttäjäkin hyötyy päätteen voimasta. Esimerkiksi järjestelmän päivitys tai uudemman version asennus on mahdollista hoitaa vain yhdellä käskyllä konsoliin!

Erotetut työtilat

Kun Windows on käynnistynyt, näet ensimmäisenä työpöydän. Linuxissa työpyötä on kuitenkin vain yksi työtila muiden rinnalla ja paikkoja näiden kesken voi vaihtaa ctrl + funktionäppäinten voimalla. Esimerkiksi Linux-ydin toimii erillään graafisesta työympäristöstä, kuten KDE:sta. Näin ollen, jos jokin ohjelma ja graafinen työympäristö kaatuu jostain syystä, järjestelmä pysyy edelleen pystyssä vakaan ytimen ansiosta.

Yksi lukkiutunut ohjelma ei siis pysty kaatamaan koko tietokonetta, kuten Windowsissa. Ytimen päätteen kautta lukkiutunut ohjelmisto on mahdollista pakkosulkea tai vaikkapa koko graafinen työtila uudelleenkäynnistää. Tällaiset pikkuseikat eivät kaada Linuxia. Tämän vuoksi Linux-järjestelmä voikin olla pystyssä jopa vuosia putkeen, ilman minkäälaista uudelleenkäynnistelyn tarvetta.

4. Tee siitä juuri itsesi näköinen!

Yksi Linuxin pääargumenteista sen suosiossa on sen muokattavuus. Siitä voi helposti tehdä omannäköisensä, joko käyttökohteen tai visuaalisten mieltysten mukaan. Et siis ole Microsoftin mielenliikkeiden vanki, etkä tarvitse käyttää mitään laattanäkymää, jos et niin halua. Koko järjestelmä on mahdollista kasata kokoon palasista alusta lähtien. Voidaan esimerkiksi asentaa vain ne toiminnot, joita tarvitaan.

Linuxille on saatavilla useita erilaisia graafisia työpöytäkokonaisuuksia, joita ovat esimerkiksi KDE, Gnome, Unity, Mate ja Xfce. Myös kaikille ohjelmille on saatavilla vaihtoehtoja aina tiedostoselaimista selaimiin pikaviestimiin ja mediasoittimiin. Voit siis helposti tehdä järjestelmästäsi juuri sellaisen kuin itse haluat, tietäen aina että taustalla pyörii tietoturvallinen ja vakaa Linux-ydin.

Hyvin havainnollistettu kuvaus siitä, miksi Linux on Windowsia parempi tässä:

Valmiina, paikollanne, hep!

Olet nyt ehkä vakuuttunut Linuxin ylivoimaisuudesta ja haluat kokeilla sitä itse. Yleensä juuri tässä vaiheessa tapahtuu suuri muutos kiinnostuksen ja pettymyksen välillä. En siis ole valehdellut sen loistokkuudesta, vaan kyse on siitä että ihmiset eivät ole varautuneet järjestelmään, joka ei ole samanlainen kuin Windows. Kun Linux-jakelua käyttää ensimmäisen kerran, on olo kuin tutustuisi tietokoneen ensimmäistä kertaa. Käyttö on yhtä hapuilua, ei mitään hajua mistä löytyy mitäkin tai mitä tällä ylipäänsä tekisi. Ihmiset ovat niin tottuneet Windows-tapoihin, että yrittävät hyödyntää niitä Linuxissakin.

Sen vuoksi järjestelmä voi tuntua hankalalta käyttää, kun sen logiikka on erilainen. Jos henkilö olisi käyttänyt 10 vuotta Linuxia ja siirtyisi Windows 8:n käyttäjäksi, tunteet olisivat samanlaiset. Nehän ovat sentään täysin erilaiset. Vain tietokoneita koskaan käyttämätön henkilö on samalla linjalla opetellessaan uutta järjestelmää – heitä ei vain taida olla enää kovin montaa!

Kannattaa muistaa muutama asia, kun tutustuu Linuxiin:

  • Linux on UNIX-like järjestelmä, joten jos et ole koskaan käyttänyt UNIX-järjestelmää, voi se tuntua hyvinkin erilaiselta Windowsiin nähden.
  • Vaikka jokainen järjestelmä on uniikki, on UNIX- ja UNIX-like järjestelmillä paljon yhtäläisyyksiä esimerkiksi niiden toimintatavoissa. Tästä kulmasta katsoen Windows on se ruma ankanpoikanen.
  • Ei ole olemassa yhtä oikeaa toimintaperiaatetta. Jotta oppisit ja pitäisit Linuxin käytöstä, sinun pitää asennoitua uuden opetteluun oikein. Älä tyrmää ajatusta jostakin vain siksi koska se on erilainen.
  • Ole valmis opettelemaan muutama viikko tietokoneen käyttöä uudelleen. Tämä aika menee suunnilleen asennushetkestä peruskäyttämiseen, kun tiedät suunnilleen mikä toiminto löytyy mistäkin. Linuxissa kun ei ole mitään laitehallintaa, ohjauspaneelia tai käynnistävalikkoa.
  • Lopeta päätteen pelko. Se on erittäin kätevä työkalu ja tulet huomaamaan sen käyttäessäsi Linuxia. Todennäköisesti jossain vaiheessa alat mielummin tekemään asioita juuri komentorivin kautta kuin valikoita avaten.

Yleinen Linux-kokeilu Windows-käyttäjälle on juuri se 15 minuuttia live-tilassa testaamista. Tämän jälkeen järjestelmä haukutaan, koska sitä ei osata käyttää ja koska se ei ole yhtään Windowsmainen. 15 minuutissa ei saa mitään käsitystä käyttöjärjestelmästä ja tuossa ajassa on kenenkään mahdotonta oppia käyttämään jotain erilaista. Juuri näitä kokeiluja ovat foorumit täynnä ja näistä on muotoutunut käsitys Linuxin vaikeudesta. Jotta voisimme verrata järjestelmiä toisiimme, niitä pitää olla käyttänyt yhtä kauan. Jos olet ollut Windowsin käyttäjä viimeiset 10 vuotta, sinun pitää käyttää Linuxia myös vähintään pari vuotta jotta voisit sanoa, kummasta tykkäät enemmän.

Varoituksen sana kuitenkin. Ne, jotka ovat käyttäneet pidempään Linuxia, ovat jääneet pysyvästi sen käyttäjiksi. Eli kyllä kait siinä jokin sitten viehättää, kun he ovat hylänneet pitkän yhteisen kumppanin Windowsin, lopullisesti.

Tutki rauhassa

Jos olet aidosti kiinnostunut Linuxista, suosittelen että jätät toistaiseksi sen asennuksen hautumaan ja otat enemmän selvää uudesta järjestelmästä. Näin voit tutustua tarkemmin sen sielunelämään, ymmärtää toimintalogiikkaa heti alusta alkaen paremmin ja olla haka heti alusta alkaen. Netti on pullollaan ohjeita uusille Linuxin käyttäjille, myös suomeksi. Yleisimmillä Linux-jakeluilla on myös omat suomenkieliset keskustelufooruminsa, joissa voi kysyä myös ”hölmöjä kysymyksiä”.

Yksi parhaista suomalaisista Linux-tietosivuista on Linux.fi. Se on ikään kuin Wikipedia Linuxista, juurikin aloittelijan kannalta käsiteltynä.

Itse olen parantanut Linux-tietämystäni oheisten kirjojen avulla. Wille Kuutin Linux-käsikirja ja Raimo Kosken Linux, joka on osa Tehokäytössä-kirjasarjaa.
Linuxiin kannattaa perehtyä, sillä se voi avata uusia uramahdollisuuksia. Monet yritykset ovat vailla Linux-osaajia!

Linuxista on saatavilla myös runsaasti kirjallisuutta. Koska järjestelmä on ilmainen, myös sen guruksi kouluttautuminen on ilmaista. Siksi monet Linux-ammattilaiset ovatkin kirjottaneet useita Linux-kirjoja, jotka on suunnattu juuri järjestelmän perusteisiin. Tällaista kirjaa voi lukea esimerkiksi rinnan tutustuessasi järjestelmään, useimpien niistä sisältäen myös kuvalliset asennusohjeet jos sellaisia tuntuu kaipaavan. Asennus on kylläkin erittäin helppo: Jos osaat lukea, osaat asentaa Linuxin. Jos verrataan Windowsin asennukseen, Linux on paljon helpompi ja nopeampi asentaa.

OpenSUSE 12.3, jota testasin viime keväänä. Oletuksena siinä käytetään KDE-työpöytäympäristöä. Jos pidät Windowsmaisesta lähestymistavasta, tämä voi olla sinun valintasi.

Ensin pitäisi kuitenkin valita Linux-jakelu, jonka haluat asentaa. Kuten jo mainittua, niitä satoja ellei tuhansia. Suosittelen aloittelijoille yleisiä ja suosittuja jakeluita kuten Debian pohjaista Ubuntua tai Red Hattiin pohjautuvaa openSUSEa. Jos tietokoneesi on yhtään vanhempi, ajoilta XP ja Vista, toimii Ubuntuun pohjautuva Lubuntu koneessasi huomattavasti verkkaisemmin. Se käyttää kevyttä Xfce-työpöytää ja tukee kaikkia samoja Debian-/Ubuntu-ohjelmia kuin isoveljensä.

Ubuntu on suosituin Linux-jakelu. Siihen pohjautuva Linux Mint on noussut viime vuosina Ubuntun rinnalle suosiossa. Jos pidät Windowsista tutusta käynnistä-palkki ajattelusta, voi olla järkevämpää aloittaa juurikin Linux Mintistä. Jos asennat Linuxiasi kannettavaan tietokoneeseen, openSUSE on nappivalinta. Myös siinä on hyvin Windowsmainen KDE-työpöytä. Kaikkiin näistä on saatavilla samat ohjelmistot, joten et tarvitse murehtia sitä. Katso ulkoasua ja valitse mikä miellyttää eniten. Kaikki nämä ovat erittäin käyttäjä- ja aloittelijaystävällisiä ja kaikki toiminnot pystyy hoitamaan graafisesti. Esimerkiksi Ubuntussa on oma sovellusvalikoima-sovellus, jonka kautta kaikki ohjelmistot voi asentaa. openSUSE:ssa on puolestaan kehittynein asennusohjelma ja ohjauspaneeli.

Kun olet valmis asentamaan, aloita käyttämällä virtualisointiohjemistoa Virtualbox. Näin voit kokeilla järjestelmää rauhassa, tekemättä varsinaisia järjestelmämuutoksia. Tarvitset ISO-levykuvan, josta järjestelmä asennetaan. Säilytä tämä levykuva, sillä sitä käytetään myöhemmin polttamaan järjestelmä asennuslevylle. Virtuaalinen asennus on täysivaltainen järjestelmä, joten kaikki ominaisuudet toimivat siinä aivan samalla tavalla kuin oisit asentanut järjestelmän fyysisesti tietokoneeseen.

Et voi aiheuttaa vahinkoa tietokoneellesi, vaikka mokaisit virtuaalijärjestelmässä kuinka pahasti. Sen vuoksi se sopii erinomaisesti testaukseen, ollen helpompi ja yksinkertaisempi tapa kokeiluun kuin esimerkiksi Linux Live CD.

Uusi järjestelmä on aina erilainen käyttää. Siksi on tärkeää, että sinulla on käytössäsi myös jokin tuttu järjestelmä Linuxin rinnalla, jonka kautta pääset tarvittaessa googlettelemaan tai pyytämään apua. Kun järjestelmä on tullut sinulle mielestäsi riittävän tutuksi ja hallitset peruskäytön, polta asennuslevy. Voit käyttää mitä tahansa poltto-ohjelmaa kirjoittamaan lataamasi ISO-levykuvan DVD-levylle. Kun kirjoitus on valmis, käynnistä tietokone tältä levyltä mutta älä aloita asentamaan. Valitse sen sijaan kokeile-vaihtoehto.

Linux on siitä erikoinen järjestelmä, että sitä voi käyttää kokonaisuudessaan myös ulkoiselta muistilta kuten levyltä. Tällöin koko käyttöjärjestelmää käytetään tältä muistilta, joten käyttäminen on asennettua järjestelmää hitaampaa. Tällaista Live CD -toimintoa käytetään paljon korjaamaan tietokoneita, jotka eivät käynnisty normaalisti. Mutta nyt tarkoituksena on testata itse järjestelmää ja sen toimivuutta tietokoneessasi.

Testaa järjestelmää tässä Live -tilassa muutama kymmenen minuuttia. Mikäli kaikki toimii kuten pitää eikä ongelmia esiinny, tukee Linux tietokonettasi hyvin. Vaikka Linuxin tuki onkin erittäin laaja, jotkin komponentit voivat aiheuttaa sillekin ongelmia. On näin ollen parempi varmistaa, että asennus toimii oikein kokoonpanollasi. Tietokoneessasi oleva Windows-tarra merkitsee juuri sitä, että se on testattu Windowsilla toimivaksi. Valitettavasti Linux-järjestöjen resurssit eivät ole yhtä laajat testaamaan kaikkia kalustoja, mutta kuten sanoin, harvat komponentit aiheuttavat nykypäivänä enää ongelmia.

Jos kaikki toimii kuten pitääkin, voit käynnistää tietokoneesi uudelleen ja aloittaa varsinaisen asennuksen. Siinä ei pitäisi mennä kuin kymmenisen minuuttia, tietokoneestasi riippuen. Asennus on erittäin yksinkertainen: vastaat vain sinulta kysyttäviin kysymyksiin ja jos et tiedä mitä vastaisit, valitse suositus. Järjestelmä on asennuksen jälkeen heti käyttövalmis ja useat jakelut sisältävätkin suurimman osan yleisimmistä ohjelmistoista jo vakiona.

Tämän jälkeen voit tutustua kaikessa rauhassa uuteen järjestelmääsi. Toisin kuin Windowsissa, et tarvitse kiirehtiä hankkimaan suojausohjelmia koneellesi tai muutakaan sälää. Erillisiä ajureita ei tarvita, ainoastaan täyden 3D-kiihdytyksen toimiminen vaatii näytönohjaimen suljetun ajurin. Perustoiminnoissa riittää vakio-ohjain.

Opettele järjestelmän käyttöä

Parhaiten oppii tekemällä, myös Linuxin parissa. Jotkin asiat ovat kuitenkin hyvin samanlaisia, järjestelmästä riippumatta. Esimerkiksi tiedostoselain on varmasti hyvin tutun näköinen, järjestelmäasetukset valikko vastaa puolestaan hyvin Windowsin Ohjauspaneelia. Käyttöliittymä eroaa jonkin verran, mutta yhtään osaavampi tietokoneen käyttäjä pääsee nopeasti kyllä jyvälle terveellä maalaisjärjellä. Kunhan on halu oppia!

Ensimmäiset asiat mitkä käyttäjä huomaa olevan erilailla lienevät hakemistorakenne ja käyttöoikeusrajoitukset. Linuxissa ei käytetän kirjaimia kuvaamaan levyosioita vaan on vain yksi / -juurihakemisto, jonka alla kaikki sijaitsevat. Aivan, myös ulkoiset muistit.

Käyttöoikeuksista huomaat varmasti ensimmäisenä alituisen salasanan kyselyn määritysvaiheessa: Linux kun ei salli minkäänlaisia järjestelmätasoisia muutoksia ilman pääkäyttäjän salasanaa. Muista, että tämä on vain plussa ja ehdoton osa järjestelmän tietoturvaa!

Parasta Linuxissa on kuitenkin se, että samat komennot toimivat kaikissa samaan järjestelmään pohjautuvissa järjestelmissä. Esimerkiksi koska Linux Mint pohjautuu Ubuntuun, niissä molemmissa käytetään samoja käskyjä. Mutta Ubuntu ja openSUSE ovat esimerkiksi puolestaan erilaisia niiden emojärjestelmän erovaisuuksien vuoksi. Siinä missä Ubuntu käyttää Debianin .deb pakettienhallintaa, openSUSE käyttää Red Hatin .rpm pakettienhallintaa. Tämä kannattaa huomioita esimerkiksi ohjelmia asennettaessa. Kaikista ei välttämättä ole molempia versioita, mutta myös lähdekoodista kääntäminen on mahdollista. Peruskäyttäjän ei kuitenkaan kannata moisesta huolehtia, sillä sillä on vain merkitystä mikäli tarvitsee eksoottisempia ohjelmistoja.

Tällaisten seikkojen vuoksi on mahdotonta antaa yleispäteviä ohjeita, koska kaikki ovat hieman erilaisia. Logiikka on kuitenkin sama: kun olet päässyt jyvälle Linuxista, osaat todennäköisesti myöhemmin käyttää taitavasti myös muita jakeluita.

Kaikkeen Linuxkaan ei sovellu

Vaikka Linux palvelee monia kohderyhmiä erittäin hyvin, on joitakin tilanteita joihin se ei edelläänkään sovellu. Suurin niistä on pelaaminen. Kuten monet tietävät, tietokonetta ei koskaan oltu tarkoitettuu pelikoneeksi. Windows muutti tämänkin ajattelumaailman. Pian työlaitteesta tulikin jokapojan ja-tytön viihdelelu. Linuxille ei ole juurikaan omia pelejä, ainakaan kaupallisia. Harrastevirityksiä löytyy sovellusvalikoimasta ja joiltakin nettisivuilta, joita olen täälläkin sivustolla maininnut. Valven Steam on hieman paikannut tilannetta, mutta jos olet himopelaaja, Linux ei ole sinulle. Vaikka suurin osa PC-peleistä onkin saatavilla Winen avulla toimimaan, eroja on suuresti. Eikä tosipelaaja ole varmaankaan halukas säätämään päästäkseen pelaamaan?

Toinen tilanne on joidenkin tarpeellisten Windows-ohjelmistojen puute. Linuxille ei esimerkiksi ole saatavilla monilla työpaikoilla vakiokalustoon kuuluvatt Microsoft Officea eikä liiemmilti Adobenkaan tuotteita. Jos tarvitset työssäsi näitä ja teet töitä joskus myös kotona, voi olla että LibreOffice ja muut eivät riitä korvaamaan Officea. Vaikka LibreOffixe osaakin käsitellä Office-tiedostoja, jostain syystä sen ja Microsoft Officen yhteistyössä on reilusti parannettavaa. Eli asiakirjat voivat näyttää Microsoft Officella ja LibreOfficella hyvinkin erilaisilta.

Miksi itse vaihdoin Linuxiin?

Vaihdoin itse 7 Windows-vuoden jälkeen Linuxiin, koska en ollut tyytyväinen Windows 8:n. Lisäksi olin jo avoimen koodin ohjelmistojen kuten LibreOffice, Opera, GIMP ja VLC, käyttäjä, joten järjestelmän vaihdos ilmaiseen avoimen koodin järjestelmään oli vain luonnollinen jatkumo. Pääsin samalla eroon viimeisistäkin kaupallisista rippeistä, Windowsista ja Norton-tietoturvasta.

Voin kertoa, että en ikinä tule palaamaan Windowsin-käyttäjäksi. Linux palvelee minun tarpeitani miljoona kertaa paremmin ja vakuutti minut hyvin nopeasti. Tutkin itsekin Linuxia vaihtoehtona pitkään ennen kuin testasin ensimmäistä Linuxiani, Pinguy OS:sää. Tykästyin sen valmiuteen ja graafiseen hienouteen. Kuten monet ovat sanoneet, se on jotenkin valmiimpi Linux-jakelu kuin monet suuret nimet. Ubuntu-pohjainen sekin. Muistuttaa monista varmastikin Mac OS:ää.

Olen tähän mennessä käyttänyt sen lisäksi Ubuntua ja openSUSEa. Kokemusta on myös Debianista, Fedorasta sekä Puppy Linuxista. Sanoisin kuitenkin, että oma suosikkini on Ubuntu. Pidän sen Unity-työpöytäympäristöstä ja sovellusvalikoimasta. Debianin .deb pakettienhallinta on mielestäni myös aloittelijalle helpommin omaksuttava kuin muut. Komennot ovat omasta mielestäni yksinkertaisempia ja selkeämpiä tavallisen käyttäjän sisäistää.

Mielipidettäni puoltaa myös Ubuntun asema yhtenä suosituimmista jakeluista, joten suurin osa ohjelmista tulee ensimmäisenä sille. Sen pakettivarastot ovatkin yhdet laajimmista.

Parasta Linux-jakeluissa on kuitenkin se, että käytti niistä mitä tahansa, aina voi nauttia Linuxin tuomista eduista. Koska kaikki käyttävät Linux-ydintä, ovat kaikki yhtä vakaita ja tietoturvallisia, jakelusta riippumatta. Erot ovat lähinnä juuri ulkonäköseikoissa, joten jokainen voi valita parhaiten omaa silmäänsä miellyttävän jakelun.

Jos minulta kysytään, Windows on huonoin järjestelmä. Se on hyvin rajoittunut, kaupallisuuden monopoli. Itseasiassa, Windowsin turvattomuus on mahdollistanut tietoturva-alan kehityksen. Ajatelkaa, mitä tapahtuisi jos Linux ja muut avoimen koodin järjestelmät saisivat enemmän suosiota? Tietoturvafirmat menisivät konkkaan ja monilta sovelluskehittäjiltä menisi työpaikat, koska ihmiset alkaisivat siirtymään vastaaviin GPL-ohjelmiin. Windows siis palvelee ekosysteeminä lukuisia eri tahoja.

UNIX-järjestelmät eivät ole Windowsin korvike. Ne ovat jotain paljon parempaa. Sanoo allekirjoittanut, joka joskus kauan sitten vannoin ettei Maciin koskisi. Nyt kirjoitan sillä ja olen tyytyväisempi kuin koskaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Skip to toolbar