Avoimen koodin ohjelmistojen parhaimmisto

img
May
07
Spread the love

Linux saa aina paljon moitteita siitä, kun ei sille ole mitään ohjelmia eikä pelejä. Windows ja Android -maailmaan uskoutuneet eivät voi sietää sitä, jos valikoimissa ei ole joka viikko 100 000 uutta sovellusta ja peliä. Ei ihan tervettä tämäkään, sanon minä.

No, vastaan tällä kertaa haasteeseen esittelemällä muutaman jopa ammattitason ohjelman, joka on saatavilla Linux -alustoille.

Rahalla ei (aina) saa, eikä hevosella (aina) pääse

Ilmainen mielletään lähes aina huonoksi. Tai vähintäänkin kaupallista huonommaksi. Ihmisillä on outo käsitys siitä, että rahalla saa aina parempaa. Myyntimiehet ovat toki innoissaan tästä. Totta kai raha varmistaa sen, että tuotteen/palvelun kehitykseen voidaan panostaa, mutta se ei ole niin yksiselitteistä. Loppujenlopuksi kyse on yleensä vain makuasioista: Jos on tottunut Microsoftin ja Adoben -pakettien ohjelmien graafiseen ulkonäköön, voi perinteisemmän näköinen valikkorakenne näyttää viime vuosituhannelta.

Mikä on loppujenlopuksi esim. ohjelmistopakettien perimmäinen tarkoitus? Onko se hienolta näyttävä grafiikka ja mahtavat säätövarat? Vai hillitty ulkoasu, josta löytää helposti kaiken tarpeellisen? Miksi maksaa jostain, mitä ei tarvitse?

Vanhahkon näköinen ulkoasu mielletään heti huonoksi, vanhanaikaiseksi, köyhän valinnaksi. Todellisuudessa, hillityllä grafiikalla on vain etuja.

  • Ei kuormita ylimääräistä
  • On usein helpommin lähestyttävämpi
  • Helppokäyttöisempi
  • Siistimpi

Noniin, siellä taatusti joka ruudun takana ajattelee, mahtaa kaverilla olla vanha kone jos ei jaksa kunnon flash-animoituja ”valmistellaan lisäosia” ikkunoita pyörittää.

Minun vastaukseni tähän

Odottele sinä Photoshopin hienojen grafiikoiden latautumista tehomyllylläkin lähemmäs minuutti, kun kevyempi ja suurimmalla osalle täysin ominaisuuksiltaan riittävä GIMP käynnistyy kokonaan muutamassa sekunnissa.

Toisekseen, Microsoft Office on nykyään todella sekava käyttöliittymältään. Toimintoja piilotellaan mielivaltaisesti valintojen ja säätöjen taakse: Yksinkertaisetkin näppäimistöoikotiet ja muut pitää käydä kytkemässä asetuksista päälle erikseen. Aloittelija on ihan pulassa, mihin ruksi ja mihin ei. Eikö olisi järkevämpää pitää käyttöliittymä siistinä, jossa on vain kaikki tarpeellinen peruskäyttäjälle? Ammatikseen lisätoimintoja tarvitseva osaa kyllä etsiä ne tarvitsemansa.

Avoimen koodin muita etuja

  • Kuka tahansa näkee koodin, voi ehdottaa siihen parannuksia ja muuttaa sitä.
  • Etsivien silmäparien suuren määrän takia tietoturva-aukkoja ei juuri ole.
  • Ohjelmien kehitys ei ole sidottu vain yhteen tahoon. Mikäli joku taho ei halua jatkaa ohjelman kehitystä, voi joku toinen ottaa ohjat.
  • Ei tappelua lisensseistä eikä waretusta. Joitakin ohjelmia myös yritykset voivat käyttää ilman lisenssimaksuja.

Tästä näemme miten paljon hyvää saadaan aikaan, kun lyödään viisaat päät yhteen ilman dollarien kuvia silmissä.

Linuxissa on kaikki tarpeellinen – Ei enempää, ei vähempää

Siinä missä Linuxia mollataan alustana puutteellisena, todellisuudessa siinä on vain kaikki tarpeellinen. Toki jos etsit miljoonien ohjelmien ja pelien varastoja, voit katsella muualta. Linuxista ei puutu mitään: Siinä on kaikki, mitä ihminen tarvitsee peruskäyttöön, nettisurffailuun ja työhön.

Epäiletkö? Kaikki löytyy niin selaimista, sähköposticlienteista, musiikin- ja videontoistimista, julkaisualustoihin, toimisto-ohjelmiin, kuvan- ja videonkäsittelyn, WWW-suunnitteluun ja animointiin.

Linuxia ei ole suunniteltu pelikoneeksi eikä se sellaiseen asiaan ikinä varmastikaan myöskään pyri. Jos pelaaminen on pääasia koneella, ostakaa konsoli.

Muutamia ohjelmistopoimintoja

LMMS – Linux MultiMedia Studio

Linux MultiMedia Studio on paras näkemäni musiikin tekemiseen soveltuva ohjelmisto. Tällä ummikkokin sai yllättävän hyvää tulosta aikaan.

Väitän tätä esimerkiksi FL Studiota paremmaksi, vaikka onkin avointa koodia. Tämä on saatavilla sekä Linuxille, että Windowsille.

Bluefish

Bluefish on laaja editori sekä WWW-ammattilaisten että sovelluskehittäjien käyttöön. Ominaisuuksiin kuuluu niin verkkosivujen rakennus kuin scriptit ja ohjelmointi. Tukee useita eri ohjelmointikieliä.

GNU GPL -lisenssin ohjelma.

Alustariippumaton. (Linux, FreeBSD, MacOS-X, Windows, OpenBSD Solaris.)

Virtualbox

Tästä ohjelmasta puhuin jo aiemmassa Virtualisointi mahdollistaa testauksen ilman laitteistomuutoksia -artikkelissa, mutta päätin ottaa sen esille myös tähän sillä tätä voi sanoa siksi jo mainituksi, ammattitasoiseksi ohjelmaksi.

Eli kyseessä on virtualisointiohjelma, jolla on mahdollista testata eri käyttöjärjestelmiä ja ohjelmia, rakentaa virtuaaliverkkoja ja -työympäristöjä ilman että mitään tarvitsisi fyysisesti muuttaa (ja mahdollisesti, ”sotkea”). Jos VMware on sinulle tuttu, on tämä lähes sen tasoisen ohjelmisto, avoimella koodilla.

Oraclen ohjelmisto. Yritys, joka lähinnä tuttu Javastaan.

Tukee useita isäntä- ja virtuaalijärjestelmiä. Käytännössä, alustariippumaton tämäkin.

FreeCAD

FreeCAD on avoimen koodin 3D-mallinnus työkalu. Tällä voi tehdä upean näköisiä kolmiulotteisia mallinnuksia, aivan kuin kaupallisilla veljillään. Soveltuu niin harrastajalle kuin kokeneemmallekin CAD-käyttäjälle.

KdenLive

KdenLive on yksi kehittyneimmistä videoeditoreista GNU/Linux, FreeBSD ja Mac -alustoille. Se on varsin helppokäyttöinen, ainakin ominaisuuksiinsa nähden.

Jos kuitenkin etsit oikeasti ammattitason videon editointi -ohjelmaa, tsekkaa Cinelerra. Huomaa kuitenkin, että tämä ohjelma on todella vaativa työasemastaan, missä toimii kunnolla. Vaatii High-End tason videokortin, vähintään neljäytimisen prossun ja 4GB RAM:a + 64bit OS:n.

Scribus

Scribus on yksi suosikeistani. Aivan loistava julkaisuohjelma joka alustalle, jolla tullut tehtyä monia harrastelijakokeiluja. Aivan, kirjoittaminen on mukavaa puuhaa ja mikäpä mukavampaa kuin väsätä Scribuksella vaikka oikea lehti!

Esimerkkejä hienosta yhteistyöstä – Tukipalvelut monesti jopa kaupallista asiakaspalvelua paremmat 

Kuten kaikissa ilmaisohjelmissa, myös avoimen koodin ohjelmistoissa olet ikään kuin oman onnen nojassa. Varsinaista tukea ei siis ole saatavilla, mutta bugeihin herätään nopeasti ja ystävälliset kanssakäyttäjät ovat aina valmiina auttamaan ohjelmiston tukifoorumeilla.

Monestako kaupallisesta yhtiöstä voisi sanoa, että saa apua? Hienoa, että on olemassa tahoja, yhdistyksiä ja henkilöitä jotka tukevat, kehittävät ja rahoittavat näin hienoja hankkeita. Me saamme nauttia työn hedelmistä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Skip to toolbar